Lähihoitajaksi mielivä voi jo tänä keväänä joutua soveltuvuuskokeeseen

Asetusmuutos keräsi yli 30 lausuntoa. Moni lausuja tekisi kokeista valtakunnalliset.

Esimerkiksi sote-aloille soveltumattomat pitää voida karsia ammatillisesta koulutuksesta jo hakuvaiheessa pääsy- tai soveltuvuuskokeella. Näin näkee valtaosa tahoista, jotka lausuivat opetus- ja kulttuuriministeriön asetusluonnoksesta.

Asetusmuutos palauttaisi ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden evätä opiskelupaikka yhteishaun hakijalta, joka saa pääsy- tai soveltuvuuskokeesta nolla pistettä. Muutos koskisi niin sanottuja sora-aloja eli aloja, jotka vaikuttavat alaikäisten turvallisuuteen tai potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Näillä aloilla opiskellaan muun muassa lähihoitajaksi, lastenohjaajaksi ja linja-auton kuljettajaksi.

Tällä hetkellä nolla pistettä saanutta ei voi jättää valitsematta pelkän koetuloksen perusteella.

– Asiasta on tullut kentältä viestejä ja huolta, kertoo asetusmuutosta valmistellut hallitusneuvos Saara Luukkonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM).

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo tämän kevään yhteishakuun.

Luonnoksen lausuntokierros päättyi maanantaina.

Uutissuomalainen kävi lausunnot läpi. 36 lausujasta noin kolme neljännestä kannattaa karsivien soveltuvuuskokeiden palauttamista. Joistakin lausunnoista kanta ei yksiselitteisesti ilmennyt.

Kaikki lausujat pitävät soveltumattomuusongelmaa todellisena ja ratkaisujen löytymistä tärkeänä. Valtaosa lausujista näkee asetusluonnoksessa kuitenkin ongelmia erityisesti hakijoiden yhdenveroisuuden näkökulmasta.

Kokeista halutaan valtakunnalliset

Lausuntopalautteen mukaan asetusluonnoksen suurin ongelma on, että koulutuksen järjestäjät voisivat vapaasti päättää kokeiden soveltuvuuskokeiden sisällön. Huomattava osa lausujista – myös moni koulutuksen järjestäjä – pitää tärkeänä, että soveltuvuuskokeet olisivat valtakunnallisesti yhtenevät.

– Opiskelijoiden tasaveroinen kohtelu ja yksittäisten opiskelijoiden oikeusturva voidaan varmistaa vain tutkimustietoon ja selkeästi määriteltyihin tehtäväkohtaisiin mittareihin perustuvilla soveltuvuuskokeilla, näkee esimerkiksi Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry.

Moni lausuja näkee, että kokeen pitäisi olla pakollinen kaikissa sora-alan koulutuksissa. Tätä mieltä ovat muun muassa sote-alan ammattijärjestöt ja Valvira. Perusteena on yhdenvertaisuus, mutta myös vaikuttavuus: jos kokeen järjestäminen on vapaaehtoista, yhdessä oppilaitoksessa soveltumattomaksi todettu hakija voisi silti päästä opiskelemaan samaa alaa toisaalla.

Saara Luukkosen mukaan järjestäminen olisi vapaaehtoista, koska asetusmuutoksen tarkoitus on ollut antaa koulutuksen järjestäjille lisää mahdollisuuksia puuttua soveltuvuusongelmaan. Muutama lausuja pitääkin vapaaehtoisuutta tärkeänä.

Vain nuoria karsittaisiin kokeella

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmana pidetään myös sitä, että asetusluonnos koskee vain yhteishakua. Kokeella karsittaisiin siis käytännössä vain suoraan peruskoulusta hakevia.

– Kuntaliiton käsityksen mukaan peruskoulun päättäneen 16-vuotiaan nuoren soveltuvuuden arviointi yksittäisellä kokeella on lähes mahdoton. Poissulkevalla hylkäykseltä saattaa olla pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia nuoren minäkuvaan ja elämään, jos hänet määritellään soveltumattomaksi yhden kokeen perusteella, linjaa Kuntaliitto.

Samoilla linjoilla ovat myös opiskelijajärjestöt. OSKU ry ja SAMOK ry näkevät asetusluonnoksen vaarantavan hakijoiden oikeusturvan niin pahasti, että asetus olisi hylättävä tai vähintään palautettava uudelleen valmisteluun.

Ohjausvelvoitetta kannatetaan

Soveltuvuuskokeen karsivuuden vastapainoksi asetusluonnoksessa määrätään, että koulutuksen järjestäjän on tarjottava hylätyksi tulleelle hakijalle ohjausta, jotta tälle löytyisi sopivampi ala.

Ohjausvelvoite saa lausunnoissa vahvan kannatuksen. Valtaosa lausunnon antajista kuitenkin huomauttaa, että koulutuksen järjestäjät tarvitsevat tämän tehtävän toteuttamiseksi merkittävästi lisäresursseja. Asetusluonnoksen arviota, ettei merkittäviä lisäkustannuksia aiheudu, pidetään virheellisenä.

– Kun pääsykokeiden järjestäminen olisi edelleen vapaaehtoista, siitä ei aiheutuisi suoria kustannuksia koulutuksen järjestäjille. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni ammatillisen koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, perustelee Saara Luukkonen muotoilua.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .