Läskipyörä on lumipyryn kunkku – Eve Lahti polkee 10 kilometrin työmatkan säässä kuin säässä

Terveydenhuollossa työskentelevä Eve Lahti saapuu työpaikkansa pyöräparkkiin jykevärunkoisella niin sanotulla läskipyörällä.

Läskipyörän kehittäjät ovat loitonneet mummonpyörästä pitkälle käyttäjän erikoistarpeisiin ja mukavuuteen. Lahti riisuu päästä kypärän, käsistä nahkarukkaset ja silmiltä suojalasit. Sitten nainen irrottaa sarvista lyhdyn sekä rungosta lyhdyn akun. Tavarat hän pistää hyvin istuvaan selkäreppuun, ja lopuksi hän kiinnittelee arvokkaan polkupyörän järeällä lukolla huolellisesti telineen jykevään rakenteeseen.

Kellon viisari näyttää aamusella 7.05. Kättelevän naisen käsi on lämmin ja posket punaiset.

– Työmatkani on 10 kilometriä ja tällä fatbikella eli leveärenkaisella pyörällä se taittuu 35 minuutissa. Tämä on oiva kulkupeli lumisella väylällä. Leveä rengas pitää hyvin ja kulkee jouhevasti, hymyilevä Lahti sanoo.

Lahti aloitti nykyammatissaan vuonna 2006 ja on aina kulkenut alle 15 kilometrin työmatkat pyörällä tai jalkaisin. Lumettomaan aikaan matka sujuu viitisen minuuttia nopeammin cyclocross-pyörällä. Myös se on etääntynyt kauas mummonpyörästä, ja nopeutta sen kulkuun tuovat osin kapeat vanteet.

– Puolisolla on pitkä työmatka ja tällä kuntoani ylläpitävällä järjestelyllä säästämme paljon rahaa. Perhe pärjää yhdellä autolla. Olen pyöräillyt aivan lapsesta asti, myös mieheni on liikunnallinen ja ilokseni tämä näyttää tarttuneen myös lapsiimme. Työurallani ei oli juurikaan ollut sairauspoissaoloja, ja se osittain liittynee tähän lihasvoimalla kulkemiseen ympäri vuoden, Lahti pohtii.

Talvipyöräilyssä Lahti kokee olennaiseksi hyvän varustautumisen ja kerrospukeutumisen. Laadukkaan pyörän lisäksi sopiva viiman pitävä ja autoilijoille näkyvä vaatetus on tärkeää.

– Pakkasraja on 27 astetta. Siinä hyytyy pyörän tekniikka. Tässä on kymmenkunta vaihdetta, mutta vaihteiden määrä ei ole olennainen asia vaan liikkumiseen hyvin istuva välitys. Jalassa minulla on talviliikuntaan soveltuvat housut sekä aivan oivaksi hankinnaksi osoittautuneet toppasortsit. Nämä lämmittävät ja suojaavat herkkää alavartalonseutua, mutta eivät mitenkään rajoita polkemiseen liittyvää liikettä, Lahti kertoo.

Lahti tekee henkisesti kuormittavaa työtä. Työmatka suuntaan ja toiseen polkien on samalla siirtymäriitti.

– Pyöräily virkistää aamu-unista ja iltapäivällä matkan aikana ehtii polkaista etäisyyttä työpaineisiin, Lahti sanoo.

– Menen risteyksiin todella varovaisesti. En ole kertaakaan kaatunut työmatkoilla.

Hintavat 1 000 euron pyörät maksavat elinkaarensa aikana moneen kertaan itsensä takaisin.

– Tämä on ympäristöystävällinen ratkaisu. Rahaa ei kulu polttoaineisiin tai sarjalippuihin. Työvuoroni elävät työmäärän mukaan ja pyöräilijänä en ole riippuvainen joukkoliikenteen aikatauluista, Lahti luettelee.

Lahti pyöräilee paljon vapaa-aikanakin. Tunnetusti suunnittelijat eivät ihan jokaiseen kevyen liikenteen väylän mutkaan ennakoineet pyöräilyn suurta suosion nousua.

– Kaikkiaan kevyen liikenteen väylät ovat Jyväskylässä hyviä ja kehitys on ollut myönteiseen suuntaan. Talvikunnossapidossa ne aurataan autoväyliä hitaammin, mutta lumessa läskipyörällä pärjää, Lahti sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .