Lainehtiiko tässä maailman suurin Suomen lippu?

Vanha kansa tietää, että pellavaa on kautta vuosikymmenten ja -satojen käytetty muun muassa kankaisiin, öljynä sekä ravintona. Mutta kuinka pellava sopii Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien liputukseen tai lipulla luotuun ympäristötaiteeseen?

Tätä Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimusaseman väki päätti kokeilla tänä vuonna ja perusti aseman pellolle Suomen lippua kuvaavan kasvuston.

Ulkomitoiltaan 36 metriä leveään ja 22 metriä korkeaan viljelykseen kylvettiin keväällä valkoista ja sinistä öljypellavaa, joiden toivottiin kukkivan samaan aikaan.

– Koe onnistui. Pellavat ovat parhaillaan kukassa ja kukkivat tämän viikon, kertoi erikoistutkija Marjo Keskitalo Jokioisista keskiviikkona.

Keskitalon mukaan helpolta tuntuva koe ei kuitenkaan sujunut kuten Strömsössä.

– Koko kasvukausi on ollut tosi kylmä, ja pellavat kylvettiin aika märkään maahan. Lisäksi kaikesta huolimatta oli pakko jännittää, toimivatko lajikkeet samalla tavoin, Keskitalo tunnusti.

Ennen istutusta jouduttiin muun muassa laskemaan tarkoin, että tavallisen Suomen lipun ja pellavapellon valtavan kasvilipun sinisen ja valkoisen mittasuhteet olisivat oikeat.

– Jouduttiin miettimään siemenmääriä ja kylvösuuntia, jotta myös siniristin ristikohdassa väritys olisi tasainen, Keskitalo kertoi.

Pellavaa viljellään Keskitalon mukaan koko Suomessa tällä hetkellä yhteensä noin 1 000–2 000 hehtaarilla. Kahdesta lajikkeesta valkoinen pellava on hänen mukaansa nykyisin suositumpaa kuin sininen.

Jokioisissa toteutettu lippuprojekti kuuluu Lukessa menossa olevaan FutureCrops-hankkeeseen. Hankkeella halutaan nostaa esille vaihtoehtoisia tai erikoiskasveja sekä sitä, miten niitä voi hyödyntää ruoanlaitossa, elintarvikkeena tai muulla tavoin.

Pellavalipun kylväminen kuului Keskitalon mukaan selvästi projektin "muulla tavoin"-osastoon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .