Laivojen mukana, karkulaisina, ihmisten päästäminä – Vieraslajien torjuntaan tarvitaan yhä uusia keinoja

Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa on aloitettu keskustelu siitä, mitä tehdä biologiselle likaantumiselle eli biofoulingille. Se on yksi syy sille, että vieraslajit pääsevät kulkeutumaan merialueelta toiselle laivaliikenteen mukana.

– Vieraslajit voivat siirtyä aluksen runkoon kiinnittyneinä, johtava asiantuntija Anita Mäkinen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista sanoo termiä avaten.

– Se on vielä avoinna, millaiseen sääntelyyn keskustelu johtaa.

Mäkisen mukaan biologisesta likaantumisesta ei haluttu keskustella ennen kuin painolastivesiä koskeva kansainvälinen yleissopimus saatiin voimaan. Sopimuksen mukaan kansainvälisessä liikenteessä kulkeviin aluksiin on asennettava painolastivesien käsittelylaitteistot vieraslajien torjumiseksi viimeistään vuonna 2024.

Kun laivojen lasti puretaan, ne tarvitsevat painolastivettä kulkeakseen vakaasti. Vesi pumpataan pois laivaa lastattaessa, ja samalla veteen voi livahtaa vieraslajeja.

Uhka muiden kalojen poikasille ja mädille

Vieraslajit leviävät kalamaailmassa kahdella tapaa: laivojen mukana tai kalanviljelyn myötä. Viimeksi otsikoihin on noussut mustatäplätokko, jonka havaittiin levinneen Oulun edustalle asti kesäkuun alkupuolella. Suomen ensimmäinen havainto siitä tehtiin Saaristomerellä vuonna 2005.

Mustatäplätokko on monin paikoin syrjäyttänyt kotoisan mustatokon sekä vaikuttanut haitallisesti myös toisen kalalajin, kivisimpun, sekä sinisimpukoiden määriin.

Lajina mustatäplätokko on voimakas lisääntyjä.

– Niitä saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja neliömetrin alueella, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Lauri Urho sanoo.

Mustatäplätokot syövät paitsi simpukoita ja kotiloita myös muiden kalojen poikasia ja mätiä. Urho toivookin, ettei laji onnistuisi leviämään Saimaan kanavan kautta Vuoksen vesistöön.

Laivojen mukana vai omin voimin?

Siitä, onko mustatäplätokko vieras- vai tulokaslaji, on eri näkemyksiä. Urhon mukaan se tuli Suomen merialueille laivojen mukana. Traficomin Anita Mäkinen pitää mahdollisena myös sitä, että laji matkasi Suomeen itsenäisesti kanavia pitkin Kaspianmereltä. Mäkinen on myös Helsingin yliopiston meribiologian dosentti.

Vieraslaji määritellään niin, että se on ihmisen auttamana levinnyt uudelle alueelle.

– Esimerkiksi ne kalat, jotka ilmastonmuutoksen takia levittäytyvät pohjoisemmaksi, eivät ole vieraslajeja, jos ihminen ei niitä jotenkin avusta, Urho selventää.

Itse tulleita uusia lajeja kutsutaan tulokaslajeiksi.

Kalastaja voi törmätä Lapissa kyttyräloheen

Kalanviljelyn myötä vieraslajiksi pujahtaneista tunnetuin on kirjolohi.

– Sen hyöty kalanviljelylle on kiistaton mutta luontoon päästettyjen yksilöiden mahdollisesti aiheuttamia haittoja ei meillä ole juurikaan selvitetty, Urho toteaa.

Keski-Euroopassa taimen ja harjus ovat joutuneet ahtaalle kirjolohen voimakkaan lisääntymisen vuoksi.

Kyttyrälohi on puolestaan pohjoisamerikkalainen tyynenmerenlohi, jota on istutettu pohjoiseen Venäjän alueelle jo vuosia sitten. Toissa kesänä kyttyrälohia nousi poikkeuksellisen paljon muun muassa Tenojokeen ja lukuisiin jokiin pitkin Norjan rannikkoa.

– Kyttyrälohia on runsaammin joka toinen vuosi. Nyt on mielenkiintoista nähdä, onko niitä tänä kesänä vielä enemmän.

Urhon mukaan kalastajat eivät ole kovin tyytyväisiä kyttyräloheen, sillä parikiloisena se on ”sintti”.

"Ihmiset eivät ymmärrä"

Luettelo EU:n kannalta haitallisista vieraslajeista täydentyi kesäkuussa 17 lajilla 66:een. Kaksi niistä on kaloja, aurinkoahven ja juovakorallimonni. Jälkimmäinen aiheuttanee Urhon mukaan ongelmia lähinnä Välimeren alueella.

– Meillä juovakorallimonnin ei pitäisi tulla edes toimeen, sillä se on lämpimien valtamerien laji, hän kertoo.

Aurinkoahventa sen sijaan jo tavataan Suomen luonnonvesissä. Alun perin se on tullut maahan akvaariokalana. Kun joistakin yksilöistä on haluttu eroon tai jouduttu luopumaan, niitä on päästetty luonnonvesiin ainakin Lounais-Suomessa.

– Aurinkoahven voi kasvaa liian isoksi akvaariossa ja ihmiset saattavat antaa sille uuden elämän lähilammikossa.

– Jotkut ovat myös kokeilleet, miten kala selviää Suomen talvesta – valitettavasti liian hyvin.

Urhon mukaan ihmiset eivät ymmärrä, mitä vieraslajin päästämisestä luontoon voi aiheutua.

– Suurin uhka on yleensä se, että ne tuovat mukanaan tauteja tai loisia, jotka tappavat alkuperäislajeja.

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti viime viikolla, ettei saaliiksi saatua aurinkoahventa saa päästää takaisin vesistöön, sillä se uhkaa levitessään Suomen alkuperäisiä kalalajeja sekä muuta vesieliöstöä.

Kaloista EU:n vieraslajilistalla olivat jo aiemmin rohmutokko ja saharasbora.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .