Lankapuhelut loppuvat Keski-Suomessa reilulta tuhannelta – Telia jatkaa kupariverkoissa vain nettiyhteyksiä, Elisa Jyvässeudulla myös puheluja

Telia lopettaa asiakkailtaan mahdollisuuden käyttää lankapuhelimia tämän vuoden loppuun mennessä. Keski-Suomessa Telian lankapuhelinliittymiä on nyt 1 056, joista valtaosa on yrityksillä.

Koko maassa Telian noin 30 000 lankapuhelinliittymästä kotitalouksissa on vain 2 000–3000. Matkapuhelinten käyttö on yleistynyt niin, että lankapuhelinten osuus puheliikenteestä on Suomessa Telian mukaan enää noin kolme prosenttia.

Telia lähettää lankapuhelinasiakkailleen muutoksesta kertovan kirjeen keväällä.

– Jos asiakas haluaa, käymme yhdessä läpi, mikä on korvaava ratkaisu. Missään tapauksessa asiakasta ei jätetä ilman puheyhteyttä tai palvelua, Telian teknologiajohtaja Jari Collin lupaa.

Collinin mukaan useimmilla asiakkailla, joilla on lankapuhelin, on sen rinnalla käytössä jo nyt mobiiliyhteyksiä, esimerkiksi matkapuhelin. Yksi Telian tarjoama vaihtoehto on mobiiliverkossa toimiva palvelu, jossa päätelaite on lankapuhelimen kaltainen.

– Se näyttää vanhanaikaiselta lankapuhelimelta, ja vanha puhelinnumerokin voidaan säilyttää, Collin kertoo.

Teknisesti lankapuheluiden lopetukseen liittyy Telialla niiden vaatiman palvelukeskuksen alasajo. Kuparikaapeleista koostuva puhelinverkko jää pääosin paikoilleen, jolloin samoihin kupariyhteyksiin perustuvat adsl-laajakaistaliittymät toimivat Telian asiakkailla jatkossakin.

Poikkeuksena ovat Collinin mukaan taloudet, joihin puhelinjohdot kulkevat yhä tolppien välissä ilmassa. Suurin osa ilmajohdoista on jo purettu ja loputkin puretaan, jolloin niissä päättyy myös tiedonsiirto.

Lankapuhelut loppuvat myös saarijärveläiseltä Lauri Koskiselta, joka ei ole luopunut lankapuhelimestaan, vaikka on käyttänyt matkapuhelintakin 1990-luvulta asti. Koskinen on luullut, että adsl-laajakaistayhteyden pito vaatisi myös lankapuhelinliittymän.

– Lähinnä nettiyhteyden takia olen sen säilyttänyt, vaikka lankapuhelujen hintoja on nostettu. Kiinteä nettiyhteys ei pätki niin kuin mokkula, jota käytän muualla, Koskinen kertoo.

Koskisen asuinalueella Saarijärven keskustan tuntumassa ei ole kiinteää valokuituverkkoa tietoliikenneyhteyksille.

Kännykän huonona puolena Koskinen pitää akkuvirran loppumista. Hänestä lankapuhelinta on miellyttävämpi käyttää etenkin silloin, kun tietää joutuvansa jonottamaan linjoilla pitkään.

– Mieluummin pidän silloin korvalla luuria kuin kännykkää, Koskinen sanoo.

Jos Koskisen lankapuhelin soi, soittaja on usein puhelinmyyjä.

Teleoperaattori Elisalla on lankapuhelinverkko entisen Keski-Suomen Puhelin Oy:n alueella Jyväskylässä ja Muuramessa. Siellä lankapuhelut saavat näillä näkymin jatkua.

Elisan Keski-Suomen aluejohtajan Juha Peltomäen mukaan alueella on enää joitakin satoja lankapuhelinliittymiä. Samassa kupariverkossa toimivia laajakaistaliittymiä on paljon enemmän.

– Emme ole aktiivisesti keräämässä kupariliittymiä pois. Toki siellä, missä sähköverkkoja saneerataan ja meillä on kupareja, on luonnollista korvata tekniikka valokuidulla tai mobiililaajakaistalla, Peltomäki kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .