"Lapinhulluutta ja ihan vaan hulluutta" – kullanhuuhdonnalla ei tehdä omaisuuksia

Mika Yläpelto huljuttelee tottuneen rohkeasti vaskoolissa hiekkaista vettä.

Ollaan Kartanokievarissa Äänekosken Hietamalla XIX-Kultakarnevaalien kullanhuuhdontakisassa, johon järjestäjät odottivat noin kolmeakymmentä osallistujaa lauantaina.

Karsintakilvassa kolmesta hiekkakilosta pitäisi huuhtomalla löytää viisi hippua. Hukatusta hipusta tulee minuutti sakkoa.

Heli Viitaluoma suorastaan imee katseellaan Yläpellon liikeratoja.

– Tämä on minulla toinen kisa ja koetan kovasti oppia kokeneemmilta. Isän perässä tässä tullaan. Poika ja tytärkin osallistuvat aloittelijoiden sarjaan, hymyilevä Viitaluoma sanoo.

Yläpelto hukkaa yhden hipun eikä ole lainkaan tyytyväinen suoritukseensa karsinnassa.

– Olen huuhtonut kultaa Lapissa useita vuosia. Nyt ostin sieltä itselleni kesäpaikan, jossa pidän leiriä ja josta käyn valtauksellani, Yläpelto sanoo ja aloittaa uuden yrityksen.

Mika Yläpelto huuhtoi tottuneesti, mutta hukkasi hippuja karsinnassa. Kuva: Pertti Perämäki

Kartanokievarin kilpailu toimi ensimmäisenä osakilpailuna vuoden 2019 Kultakuningas- ja Kultakuningatar- sekä Kultaprinssi- ja Kultaprinsessa-kisoissa.

Kaikkiaan huuhdotaan yhdeksän kertaa eri puolilla Suomea, mutta peräti kolme osakilpaa käydään Äänekoskella. Kullan Huuhtojat ry:n puheenjohtaja Reijo Nivalan mukaan Äänekosken korkea osuus selittyy yhdistystoiminnan täkäläisillä juurilla.

– Kullanhuuhdonnassa maailmanmestaruuden vuonna 1998 voittanut äänekoskelainen Matti Kärkkäinen perusti yhdistyksen yhdessä toisen maailmanmestarin eli Jorma Kinnusen kanssa vuosituhannen vaihteessa. Kinnunen oli lapiomiehenä keihäsmies Pauli Nevalan valtauksella Lapissa. Vireästi alkuvuodet toiminut yhdistys on nyt jo ukkoontunut ja akkaantunut. Nykyään jäseniä on noin 70, joista aktiivisia on runsaat 20. Harrastuksen pariin tulee lapsia mummojen ja pappojen mukana, mutta sitten alkavat muut asiat kiinnostaa. Nämä kisat tuottivat historiansa ensimmäiset tappiot viime vuonna, Nivala sanoo.

Tällainen oli Kartanokievarin palkintopöydän tarjonta lauantaina. Lisää komeutta toi vuoden 2018 kultakuninkaallisten kruunaus. Kuninkaan ja kuningattaren kruunut ovat kiertopalkintoja. Kuva: Pertti Perämäki

Hannu Raja saapui aikuisen tyttärensä Heli Viitaluoman ja tämän kahden lapsen kanssa kisaan. Kaikki neljä osallistuvat eri sarjoihin.

– Olin lapiomiehenä pari vuotta Lapissa. Sitten huuhdonta unohtui, kunnes kävin Alaskassa ja innostuin uudelleen. Tämä on osin kultakuumetta ja osin lapinhulluutta, mutta minulla ennen kaikkea hulluutta. Lapiomies ei tosiaan omaisuuksia tee kullanhuuhdonnalla, Raja naurahtaa.

Kärkkäisellä on täsmälleen sama näkemys pitkällä urallaan.

– Olin TVH:lla tieinsinöörinä, kun tämä himo iski. Otin valtauksen Lapista vuonna 1998, ja aluksi lapioin yöt ja päivät. Myöhemmin oivalsin, että löydän yhtä paljon kaivan tai olen kaivamatta. 2,3-grammainen hippu on suurin löytämäni, mutta meidän valtaukselta on löytynyt myös 23-grammainen. Siinä lapiomiehelle jo kirkas juoma hetken maistui, Nivala muistelee.

Helvi Mäkilaurila sai hiput eroon hiekasta kuningattarelle sopivalla osaamisella. Kuva: Pertti Perämäki

Hallitseva Kultakuningatar Helvi Mäkilaurila ja Kultakuningas Antti Seppälä kruunattiin Seppälän rakentamilla kruunuilla päivän aluksi. Tämän jälkeen kuninkaalliset kohtasivat toisensa kisassa. Seppälällä on plakkarissa myös maailmanmestaruuksia, joten ennakkosuosikin paineet kasaantuivat hänelle. Hän kesti ne kuin mies.

Antti Seppälän käsissä taittuu pronssi sekä hopea ja sormet poimivat mm-tasoisesti kultahiput. Kruunut ovat artesaanitaidonnäyte. Kuva: Pertti Perämäki

Kultakarnevaaleilla on pitkä perinne, ja jatkossa yhdeksän osakilvan parhaat saavat kutreilleen kiertopalkinnot. Antti Seppälä on runsaan puolen vuoden ajan rakentanut kuninkaallisille kruunuja. Malli on näyttävä mukaelma Eric O. W. Ehrnströmin sata vuotta sitten Suomen kuningas Väinö I:lle suunnittelemasta kruunusta. Sen piirustukset löytyivät kielioppimiehenäkin tunnetun E. N. Setälän arkistoista vuonna 1988.

– Kullanväriset osat ovat hissien sisäverhouksen pronssilevystä, hopeanväriset osat tein aidosta hopealevystä ja jalokivet ovat Kittilän Tarpomapään jaloserpentiiniä. Eripaksuisten elementtien kovajuoksutus oli haastavaa, ja aikaa meni myös vain meinaamiseen. Vaimokin osallistui virkkaamalla kruunuihin punaiset villamyssyt, Seppälä virnistelee.

Kruunussa on 480 osaa, jotka koottiin 140:llä kovajuotoksella. Kruunun kehää kiertää yhdeksän sen aikaista läänin vaakunaa.

– Myönnän, että idea oli hullu. Päähäni vain pälkähti kuninkaankruunu Suomi 100 -vuoden innoittamana. Rakentamisen aikana aloin tavoitella alkuperäisen suunnitelman näköistä kruunua, kertoo Seppälä.

Suomen eduskunta valitsi Hessenin prinssin Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918. Karl joutui kuitenkin torjumaan kruunun

.

Kultakuninkaan tuuletus, kun kuningatar on lyöty. Antti Seppälällä on myös maailmanmestaruuksia kullanhuuhdonnassa. Kuva: Pertti Perämäki

Kullanhuuhdonta

Kaksi huuhdontatapaa

Kullanhuuhdonnassa kulta erotetaan maalajeista liikkuvalla vedellä.

Koneellisessa kaivurin kaivama maa-aines syötetään seulan läpi huuhdontaränneihin. Vedellä huuhdotaan maa-aines pois ja kulta jää ränniin. Tämä on pää- tai sivutoimista työtä.

Lapiokaivussa maa-aines lapioidaan huuhdontaränniin. Ränniin ohjattava vesi vie kevyemmän maa-aineksen pois ja kulta jää ränniin. Rihloihin kasautunut rikaste lasketaan vaskooliin, jolla kulta saadaan eroon muusta. Tämä on ollut suosittua harrastetoimintaa, mutta kaivajat kokevat edelleen lupa-asiat vaikeaksi ja raskaaksi hoitaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Paperiteollisuuden toimihenkilöiden työkiistaan sovintoesitys, vastaukset huomenna

Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan ei löytynyt sopua tiistaina

Petri Honkonen kritisoi Helsingin kaupunkikehitystä: "Sulkeeko Helsinki silmänsä Malmin rakentamisen päästöiltä?"

Poliisi otti kiinni kaksi epäiltyä Helsingin keskustakirjasto Oodin välienselvittelystä – tutkitaan törkeänä ryöstönä

Eduskunnassa vahva kannatus yksityisten pysäköinninvalvojien kuriin laittamiselle

Seitsemän korkean väkivaltariskin elinkautisvankia on vapautettu vuosina 2011–2018 vankilaviranomaisen vastustuksesta huolimatta – asiantuntijoiden mukaan väkivaltariskiarvion asemaa pitäisi selkeyttää

Huumeiden myynti Tor-verkossa toi 27-vuotiaille miehille yhdeksän vuoden vankeustuomiot, toiselta löytyi kaksi rynnäkkökivääriä ja sirpalekäsikranaatti

Tuulivoimakaavan oikaisuvaatimukset nurin Kannonkoskella

Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeudet ennätyslukemiin – Päijänne ja Keitele tulvivat jo kuin keväällä konsanaan

Suomalaisten velkataakkaa suitsitaan lähivuosina, ja kaikki keinot ovat pöydällä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.