Aikuiset! Ottakaa mallia lapsista: Näin aivot pysyy kunnossa

Aikuisilla olisi aivojen hyvinvoinnin kannalta paljon opittavaa lasten elämäntyylistä, toteaa Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tiina Parviainen. Siinä missä lapset hakeutuvat erilaisten mukavien puuhailujen pariin, saattavat stressaantuneet aikuiset unohtaa vapaa-ajallaan levon ja mielekkäiden harrastusten merkityksen.

– Lapset tekevät asioita, joista pitävät. Sikäli he osaavat huolehtia aivojenkin terveydestä. Aikuiset taas venyttävät rajoja puurtamalla ja valvomalla myöhään. Aivoille pitää antaa haasteita, mutta myös miellyttäviä asioita, Parviainen sanoo.

Mielen ja kehon hyvinvoinnin vaikutuksesta aivojen terveyteen saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

– Terveysvalistuksesta unohtuu usein, että itselle mieluisten asioiden tekeminen ylläpitää aivojen toimintakykyä. On esimerkiksi tutkimustuloksia liikunnan, musiikin ja käsitöiden tekemisen positiivisista vaikutuksista aivojen toimintaan, Parviainen paljastaa.

Inhimilliset rajoitukset pitäisi huomioida

Mutta miten aivojen hyvistä virikkeistä ja riittävästä levosta voi pitää huolta, jos työympäristö aiheuttaa stressiä? Tätä kysymystä on pohtinut työelämän henkiseen hyvinvointiin perehtynyt neuropsykologian erikoispsykologi Sini Huolman. Hänen mukaansa inhimilliset rajoitukset pitäisi ottaa työelämässä huomioon nykyistä paremmin.

– Ihminen ei pysty kunnolla keskittymään kuin yhteen asiaan kerrallaan. Aivot eivät ole omimmillaan työympäristössä, jossa on paljon häiriötekijöitä ja työntekijällä hoidettavana monta asiaa yhtä aikaa, Huolman kertoo.

Huolmanin mukaan työstressi heikentää tarkkaavaisuutta ja päätöksenteolle tärkeiden aivoalueiden toimintaa. Keskittymis-, muisti- ja päätöksentekokyky siis kärsivät, vaikka juuri ne ovat keskeisiä monessa työssä.

– Tämähän on johtamiskysymys. Työn organisointi ja suunnittelu on tärkeää, ja siinä pitäisi huomioida ihmisen luonnollinen tiedonkäsittely, Huolman napauttaa.

Koko kehon hyvinvointi tärkeää

Parviainen muistuttaa, että aivojen hyvinvointiin vaikuttavat myös muut elämäntavat, kuten ravinto. Erilaisia ”aivojumppia” löytyy myös joka lähtöön, mutta Parviainen suhtautuu niihin epäilevästi. Hänen mukaansa arkielämässä aivoja käytetään paljon monipuolisemmin kuin yksittäisissä liikeharjoituksissa.

– Aivoille pitää antaa haasteita, mutta myös miellyttäviä asioita. Lähtisin ennemmin liikkeelle ihan tavallisesta jumpasta ja koko kehon hyvinvoinnista, Parviainen sanoo.

– Vanhuksista tiedetään, että fyysinen aktiivisuus lieventää ikääntymiseen liittyviä epätoivottuja muutoksia aivoissa, Parviainen toteaa.

Asioita kannattaa kirjoittaa ylös

Huolman puolestaan hillitsisi digitaalisten älypelien liiallista pelaamista.

– Työssäkäyvä aikuinen saa tänä päivänä enemmän kuin riittävästi kognitiivista rasitusta pelkästään työstä, Huolman painottaa.

Koska aivot ovat kovilla, Huolman kannustaa kirjoittamaan asioita ylös.

– On harhaluulo, että muistiinpanojen tekeminen heikentäisi muistia. On vain hyvä asia, jos saa vapautettuja aivojen kapasiteettia tärkeämpiin asioihin, Huolman sanoo.

Aivotutkimuskeskus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) järjestävät keskiviikkona aivojen hyvinvoinnin teemapäivän Dynamon auditoriossa JAMKin Lutakon kampuksella.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .