Lapsuusiän vegaaniruokavalion vaikutuksista vielä vähän tietoa, kertoo Duodecim-lehti

Lapsuuden vegaaniruokavalion vaikutuksista on toistaiseksi vain vähän tieteellistä näyttöä. Asiasta kirjoittava tuore Lääketieteellinen Aikakauskirja eli Duodecim-lehti toteaa, että päätelmiä lasten vegaaniruokavalion hyödyistä tai haitoista ei nykynäytöillä voida tehdä.

Luotettavaa ja tuoretta tietoa lasten ja nuorten vegaaniruokavalion yleisyydestä on niin ikään niukasti. Lasten vegaaniruokavalio näyttäisi olevan yleisempää Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, joskin kaikkiaan ilmiö on verraten harvinainen.

Lehti kirjoittaa, ettei myöskään ole tiedossa, miten hyvin perheet käytännössä toteuttavat vegaaniruokavaliota. Siksi vegaanilasten pitkäaikaiselle seurantatutkimukselle olisi selkeästi tarvetta. Tällöin voitaisiin selvittää, millaisia vaikutuksia vegaaniruokavaliolla on lasten ravitsemustilaan, kasvuun ja terveyteen.

Myös aikuisten vegaanien terveysvaikutuksia koskevat tutkimusaineistot ovat verraten suppeita.

Ravintolisiä tarvitaan

Kansainväliset asiantuntijat eivät ole yksimielisiä vegaaniruokavalion sopivuudesta lapsille. Yhdysvaltalainen ravitsemusasiantuntijoiden yhdistys pitää hyvin suunniteltua vegaaniruokavaliota soveliaana myös lapsille, mutta vastaava saksalaisyhdistys ei. Suomalaisten Syödään yhdessä -suositusten mukaan vegaaniruokavalio sopii huolellisesti toteutettuna pienillekin lapsille.

Lasten vegaaniruokavalio voi johtaa useiden välttämättömien ravintoaineiden vähäisempään saantiin verrattuna sekaruokaa syöviin, lehti huomauttaa. Siksi ruokavalioon tulisi kuulua ravintolisiä ja täydennettyjä elintarvikkeita. Tällöin vegaaniruokavalio saadaan vastaamaan lapsen laskennallista ravinnontarvetta.

Vegaaniruokavaliossa kaikki eläinperäiset tuotteet jätetään pois, jolloin proteiinilähteinä ovat viljatuotteet, palkokasvit, pähkinät ja siemenet.

Kasvispainotteisella ruokavaliolla kaiken kaikkiaan on hyviä terveys- ja ympäristövaikutuksia.