Lasinkeräys uudistuu: Lasi viedään laivalla Englantiin kierrätettäväksi

Lasipakkausten kierrätys laajenee Suomessa ja alkaa uudelleen pitkän tauon jälkeen myös Jyväskylässä.

Nykyisen käytännön mukaan lasijätteen tie on päättynyt kaatopaikalle eli sitä on murskattu korvaamaan soraa kaatopaikan rakenteissa.

Jatkossa lasijäte kerätään maanlaajuisesti 36 vastaanottoterminaalin kautta kierrätettäväksi Englantiin, jossa siitä valmistetaan uusia lasipak­kauksia.

Lasijätteen kierrätys tiukentaa myös lajitteluohjeita. Hyötykeräyspisteiden ja kiinteistöjen lasisäiliöön kelpaavat enää puhtaat lasipullot ja purkit. Uusiolasia ei voi valmistaa sekalaisemmasta lasijätteestä.

– Tämä on uudistuksen huono puoli. Meitäkin jännittää, miten ihmiset oppivat noudattamaan kierrätysohjeita, sanoo toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:stä.

Syinä kustannukset ja uusiokäyttö

Uuden järjestelmän taustalla on jätelaissa tuottajille säädetty laajennettu tuottajavastuu, joka tulee vaiheittain voimaan vuosina 2015 ja 2016. Vastuu pakkausjätteiden keräys- ja kierrätyskustannuksista siirtyy kunnilta tuottajavastuullisille yrityksille.

Suomen teollisuuden ja kaupan omistama palveluyhtiö PYR Oy kilpailutti viime talven aikana lasinkierrätyksen. Kilpailutukseen osallistuneiden kotimaisten ja ulkomaisten yritysten joukosta valittiin Englannissa toimiva Berryman, jolla on yli 90 vuoden kokemus lasin kierrättämisessä.

– Valintapäätökseemme vaikutti kaksi ratkaisevaa tekijää: kustannukset sekä se, että lasipakkausjäte käytetään uusien lasipakkauksien valmistukseen. Suomessa ei ole enää lasipakkauksia valmistavaa teollisuutta. Ainoat kierrätysvaihtoehdot Suomessa ovat vaahtolasin ja lasivillan valmistus.

Lasinkierrätyksestä uusiokäyttöön luovuttiin monessa kunnallisessa jätehuollossa noin kymmenen vuotta sitten, jolloin vielä Jyväskylästäkin kuljetettiin keräyslasi Forssaan Uusiotuote Oy:lle.

– Forssaan kuskaaminen oli yhä kalliimpaa ja se olisi näkynyt kaupunkilaisten jätemaksuissa, kertoo jätehuoltosuunnittelija Terttu Nyberg.

Ely-keskuksen ympäristöluvalla lasia on murskattu soran korvikkeeksi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Samoin on toimittu usealla muulla paikkakunnalla, kuten esimerkiksi Jämsässä. PYR:n toimitusjohtaja Tanskasen mukaan noin puolet suomalaisesta lasijätteestä jää kierrättämättä.

Neljä laivalastillista vuodessa

Jatkossa Suomesta toimitettu materiaali esikäsitellään Berrymanin Knottingleyn laitoksella, josta se siirtyy laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan lasipakkaustehtaan raaka-aineeksi ja edelleen uusiksi lasipakkauksiksi.

Tanskasen mukaan lasin kierrättäminen ei missään nimessä ole bisneksenä kannattavaa tuottajayhteisöille eikä sitä bisnesmielessä tehdäkään.

– Kyllä tälle on miinusmerkkinen hinta ja kuluttajahan sen lopulta maksaa tuotteiden hinnassa.

Tanskanen arvioi, että vuotuinen kerättävä lasimäärä on koko Suomesta noin 15 000 tonnia, mikä tarkoittaa noin neljää laivalastillista.

PYR on tehnyt aliurakkasopimuksia useiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa terminaalitoiminnasta eli lasijätteen varastoinnista ja kuljettamisesta satamaan. Keski-Suomessa Lassila&Tikanoja aliurakoi terminaalitoiminnan Jyväskylässä ja Äänekoskella, ja esimerkiksi Jämsän seudulla terminaalin tuottaa Erkki Salminen Oy. Pohjoisin lasiterminaali sijaitsee Oulussa.

Terminaalien vastaanottotoiminta alkaa perjantaina 1. toukokuuta. Ensi vuoden alusta avautuvat teollisuuden ja kaupan järjestämät lasipakkausjätteen keräys­pisteet koko Suomessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .