Lasten kaltoinkohtelun vaaraa on hankala havaita etukäteen

Uusi kyselylomake auttaisi neuvoloita löytämään riskiperheet.

Terveydenhoidossa ei asiantuntijoiden mukaan tunnisteta riittävän hyvin perheitä, joissa lapsi on vaarassa joutua kaltoinkohdelluksi. Apua toivotaan uudesta perheille suunnatusta kyselystä, jonka avulla riskiperheet löytyisivät ja heille voitaisiin tarjota ajoissa apua.

– Hoitotyössä voi tulla joskus tunne siitä, että perhe hyötyisi tuesta. Puheeksi ottamisen väline kuitenkin puuttuu. Keskustelu voi jäädä kiireessä pinnalliseksi, vaikka perheelle tärkeitä asioita olisi hyvä ottaa esille. Systemaattisuus perheen voinnin mittaamisessa usein puuttuu, pohtii lasten sairaanhoitaja Heidi Reunanen Tampereen yliopistosairaalasta.

Fyysinen väkivalta lapsia kohtaan on toki helpompi havaita kuin henkinen. Sairaalassa on määritelty toimintatavat, jos lapsella on epäilyttäviä vammoja. Esimerkiksi alle yksivuotiaalle lapselle, jolla on luunmurtuma, tehdään kokonaisvaltainen tutkimus väkivallan poissulkemiseksi.

– Ensiapuun tulee myös ravisteltuja lapsia, jotka menevät suoraan teho-osastolle. Joissain tapauksissa epäillään seksuaalista hyväksikäyttöä. Näistä on selkeät yhteistyökuviot poliisin ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Henkinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti jäävät helpommin piiloon kuin ulkoinen väkivalta, vaikka ne haittaavat usein vakavasti lapsen elämää.

Vaarana väkivallan kulttuuri

Jotta kaltoinkohtelua voitaisiin ehkäistä ennalta, esimerkiksi neuvoloissa voidaan lähivuosina ottaa käyttöön uusi arviointityökalu. Kyselylomakkeessa on 25 kysymystä, joihin kaikki lasta odottavat perheet vastaisivat. Tampereen yliopisto alkaa testata lomaketta alkuvuodesta Seinäjoella keskussairaalassa ja neuvolassa.

Hoitotieteen professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta korostaa, että riskiperheet pitäisi löytää nykyistä aiemmin, jotta niihin ei ehtisi muodostua väkivallan kulttuuria.

Hän korostaa, että tarkoitus ei ole leimata perheitä riskiperheiksi, vaan etsiä yhdessä keinoja ongelmien ratkaisemiseksi.

CAP-mittari on lähtöisin Yhdysvalloista. Suomessa testataan työkalun lyhyttä versiota, jonka on todettu löytävän riskiperheitä yhtä tehokkaasti. Kyselyssä selvitetään eri tavoin perheen vointia ja mahdollisia stressitekijöitä.

Odottajien masennus yllätti

Aiempi tutkimus mittarin tehokkuudesta osoitti, että sen avulla pystytään hyvin tunnistamaan riskejä. Mukana oli 380 perhettä, joista 78 perheessä oli kohonnut lasten kaltoinkohtelun vaara.

Riskiä lisäävät muun muassa vanhempien alkoholinkäyttö, lapsuuden väkivaltakokemukset ja turvaverkon puute.

– Jonkinasteinen yllätys oli se, miten yleisiä odottavien äitien masennus ja yksinäisyyden kokemukset ovat. Äidit tarvitsevat enemmän tukea läheisiltään ja neuvoloissa.

Sairaanhoitaja Reunasen nykyisenä työnä projektipäällikkönä on viedä perheen voinnin arviointityökalua kokeiltavaksi käytännön työssä. Hän uskoo, että lasten kaltoinkohtelusta pitäisi puhua nykyistä avoimemmin, jotta perheitä voitaisiin auttaa ajoissa.

– Vanhemmista huomaa usein jo ovelta, jos kaltoinkohtelua on ehtinyt tapahtua. Heillä on usein valtava syyllisyydentunto. Tunteetonta vanhempaa ei ole ainakaan minun kohdalleni sattunut.

Vakava lapsiin kohdistunut väkivalta ei ole vähentynyt

Perhekeskus yhdistää auttavat kädet