Lastensuojelun karu arki Jyväskylässä: kokeneita asiantuntijoita lähtenyt kevyempiin ja paremmin palkattuihin töihin

Työntekijöiden suuri vaihtuvuus rasittaa työntekijöitä ja perheitä. Lastensuojelun avohuollossa jää tapaamisiin yhä vähemmän aikaa.

Lastensuojelun avohuollossa kannetaan huolta siitä, etteivät perheet ja lapset saa riittävää apua ja tukea, mitä he tarvitsevat ja mihin he ovat oikeutettuja. Halu ja motivaatio auttaa perheitä on avohuollon työntekijöillä yhteinen, mutta voimat alkavat olla koetuksella.

Työntekijöitä ahdistaa muun muassa se, että aikaa ei ole asiakkaiden tapaamiseen niin usein kuin sosiaalityöntekijät haluaisivat.

Resurssit eivät kuitenkaan riitä, ja kokeneita sosiaalityöntekijöitä on lähtenyt kevyempiin ja paremmin palkattuihin töihin.

– Työyhteisö Jyväskylän lastensuojelun avohuollossa on toimiva, saamme esimiesten kaiken tuen ja työilmapiiri on hyvä, korostaa neljä alan ammattilaista, sosiaalityöntekijät Eeva Salonen, Minna Matikainen, Katariina Plym ja Elina Markuksela.

Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Yhtenä syynä tiuhaan vaihtuvuuteen ovat palkat suhteessa raskaaseen ja yhä vaativampaan asiantuntijatyöhön.

– Jyväskylä ei ole palkoissa enää kilpailukykyinen. Monissa Keski-Suomenkin kunnissa on palkkoja nostettu, ja parempipalkkainen työ luonnollisesti houkuttelee, Matikainen sanoo.

Suuri vaihtuvuus tarkoittaa sitä, että on jatkuvasti perehdytettävä uusia ihmisiä, mikä vie aikaa itse työltä.

– Kokematon, uusi työntekijä tarvitsee useamman vuoden, ennen kuin hänellä on valmiudet hoitaa erilaisia työssä eteen tulevia vaativia tilanteita, Plym sanoo.

Ihanteellista olisi, että kokematon työntekijä saisi kulkea työparina kokeneen työntekijän kanssa, mutta kun kokeneet lähtevät ja uusia tulee jatkuvasti, tämä ei ole mahdollista.

Tilanne on rasittava myös asiakkaille

Monet asiakasperheetkin toivoisivat enemmän tutun sosiaalityöntekijän tapaamista kasvokkain.

– Asiakasmäärä työntekijämäärään nähden on liian suuri. Toisaalta emme tarkkaan edes tiedä, mikä olisi oikein mitoitettu henkilöstöresurssi, koska vaihtuvuus on niin suurta, Markuksela toteaa.

– Asiakkailtakin tulee palautetta, että he eivät jaksaisi aloittaa aina alusta uudestaan, kun työntekijä vaihtuu, Plym kertoo.

Perheiden kriisiytyneet tilanteet vievät paljon työaikaa, ja yhä enemmän aikaa kuluu dokumentointiin ja tilastointiin.

– Samalla perheiden ongelmat ovat yhä monisyisempiä. On päihteiden käyttöä, väkivaltaa, fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, parisuhdeongelmia, uupumista. Samaan perheeseen voi kasautua monia näistä ongelmista. Työssä on haasteita, mutta kun näkee positiivisen muutoksen perheessä ja lapsessa, työ myös todella palkitsee, Markuksela sanoo.

Sosiaalityöntekijät toivovat, että ne, jotka asioihin voivat vaikuttaa, tutustuisivat lastensuojelun työhön ja tehtäviin.

– Vaikuttajia ovat poliittiset päätöksentekijät. Heillä on mahdollisuus parantaa palkkausta ja resursseja. Resurssien kiristyminen muissa palveluissa näkyy palvelutarpeen kasvuna lastensuojelussa – tämä lisää lastensuojelun kustannuksia, Salonen luonnehtii.

– Lastensuojelun asiakkaana olevat lapset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, eivätkä he itse pysty pitämään ääntä oikeuksistaan ja tarpeistaan. Sosiaalityöntekijöiden tehtävä on varmistaa, että näidenkin lasten oikeudet ja tuen tarpeet tulevat huomioiduksi, sosiaalityöntekijät muistuttavat.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .