Lauran munasolut odottivat hedelmöitystä pakkasessa pari vuotta

Yhteisiä biologisia lapsia tuskin tulisi. Sen Laura, 36, tiesi jo parisuhteensa alussa. Kun yhteinen taival oli jatkunut lapsettomana ilman ehkäisyä jo kymmenisen vuotta, Laura päätti lahjoittaa omia munasolujaan muille.

– Kun meillä itsellämme oli vaikeuksia tulla raskaaksi, ajattelin, että jos minä olen hedelmällinen, miksen auttaisi muita. Lapsettomia ihmisiä on Suomessa hirveästi ja määrä kasvaa koko ajan.

Laura ei esiinny jutussa oikealla nimellään, koska pariskunta ei ole kertonut tilanteestaan kuin lähimmille ihmisille.

Lahjoituksen yhteydessä Lauralla heräsi ajatus munasolujen pakastamisesta myös mahdollista omaa käyttöä varten. Terveidenkin naisten on ollut mahdollisuus pakastaa munasolujaan myöhempää käyttöä varten vuodesta 2013.

Munasolujen pakastamisen määrä on kasvanut viime vuosina rajusti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan munasoluja pakastettiin vuonna 2016 150 kertaa, kun edellisvuonna kertoja oli 80. Vuosina 2014 ja 2013 pakastuksia tehtiin vain muutamia. THL:n tuoreimpien tietojen mukaan munasolujen pakastamista tehdään nyt 14 klinikalla.

– Ennakoiva pakastus alkaa pikkuhiljaa lisääntyä myös Suomessa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Liisa Häkkinen Felicitas-klinikalta kertoo.

Häkkisen mukaan Felicitaksessa on tehty vuoden 2013 jälkeen ennakoiva pakastus 40–50 naisen munasoluille sosiaalisista syistä.

Aiemmin munasolujen ennakoivia pakastuksia tehtiin vain tilanteissa, joissa hedelmällisyys oli vaarassa heikentyä, esimerkiksi ennen syöpähoitoja.

Vauvan syntymistä siirretään

Syntyvyys on Suomessa laskenut jo seitsemän vuotta peräkkäin. Yksi keskeinen syy lapsettomuuteen on Väestöliiton perhebarometrin mukaan vaikeus löytää kumppania.

Epävarmoina aikoina lastenhankintaa lykätään helposti, jos töitä ei ole – tai toisaalta, jos niitä on. Myös uraan ja koulutukseen panostaminen siirtää perheen perustamista.

– Ennakoivan pakastuksen syynä voi olla huoli raskauden siirtymisestä tulevaisuuteen. Ei esimerkiksi ole löytynyt sopivaa puolisoa tai koulutus- ja ura-asiat estävät raskauden, Häkkinen sanoo.

Maailmalla on jopa joitakin yrityksiä, jotka tarjoavat munasolujen pakastamispalveluja työsuhde-etuna työntekijöilleen.

Laura halusi pakastaa munasolujaan, koska miehen hedelmättömyys oli todettu jo 20 vuotta aiemmin ja hoidot ovat sittemmin huimasti kehittyneet. Jospa yhteinen lapsi olisikin mahdollinen.

Yleisimmät syyt pakastukselle ovat naisen vakavaan sairauteen liittyvät hoidot, siittiöiden puute hedelmöityshoidoissa ja lasten hankinnan siirtäminen. Sosiaalisista syistä tehtäviä pakastuksia ei tilastoida erikseen.

– Enemmänkin munasolujen ennakoivaa pakastamista sosiaalisista syistä voisi olla, sillä raskaaksi tullaan nykyisin huomattavasti aiempaa myöhemmin, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eija Dorbek Ovumia Fertinova -klinikalta miettii.

Ensisynnyttäjien keski-ikä kohoaa jatkuvasti ja äidiksi tullaan nyt keskimäärin 29-vuotiaana. Mitä enemmän ikää on, sitä vaikeampaa on tulla raskaaksi.

Dorbekin mukaan ennakoivia munasolupakastuksia tehdään Ovumiassa kolmesta neljään vuosittain.

Ikärajaa omien munasolujen pakastamiselle ei ole, mutta hedelmällisyys alkaa laskea noin 30-vuotiaana ja selvemmin 35-vuotiaana.

– Kaikkein parhaat munasolut saadaan 24–30-vuotiailta naisilta. On epätodennäköistä, että yli 38-vuotiaan naisen kohdalla päädytään ennakoivaan pakastukseen, Häkkinen sanoo.

Kolmen vuoden säilytyssopimus

Lauran mies meni mikro-tese-leikkaukseen, jossa siittiöitä etsitään avaamalla kives. Yhtään ei löytynyt, ei elävää eikä kuollutta.

– Ensin päätimme, että se oli siinä. Mutta kotimatkalla Turusta päätimmekin lähteä yrittämään, kertoo pääkaupunkiseudulla asuva Laura.

Mies valitsi spermapankista mahdollisimman paljon itseään muistuttavan luovuttajan: samanväriset silmät, samanväriset hiukset, sama pituus.

Lauran pari vuotta aiemmin pakastetut munasolut sulatettiin. Osa ei selvinnyt, mutta keinohedelmöityksen tuloksena oli kuitenkin puolenkymmentä elinkelpoista alkiota. Yksi niistä istutettiin Lauran lääkkeillä valmisteltuun kohtuun.

Munasolujen pakastamisen enimmäissäilymisaikaa ei vielä tiedetä, mutta klinikoilla säilytyssopimus halutaan tehdä yleensä ensin kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen käydään keskustelu siitä, onko tilanne muuttunut ja jatketaanko pakastusta.

Toimintaa säätelee Suomessa myös hedelmöityshoitolaki.

– Kun on hyvä aika aloittaa hedelmöityshoidot, arvioidaan täyttyvätkö hedelmöityshoitolain asettamat edellytykset esimerkiksi naisen terveyden kannalta. Aina ei ehkä voidakaan siinä tilanteessa aloittaa hoitoja.

Hoitopolku on periaatteessa samanlainen kuin koeputkihedelmöityksissä.

– Asiakas tapaa lääkärin ja psykoterapeutin, joiden kanssa käydään läpi koko hoitoprosessi ja mietitään, onko se hyvä vaihtoehto naiselle, Häkkinen sanoo.

Keskusteluissa käydään läpi myös se, mitä munasoluille tehdään, jos asiakas ei haluakaan käyttää niitä itse.

Yli 500 lasta syntynyt

Onnistumisprosentti omilla nuorilla munasoluilla on hyvä, mutta mikään hoito ei varmuudella takaa lasta.

– Myös tätä asiaa käydään läpi lääkärin ja psykoterapeutin keskusteluissa, Häkkinen sanoo.

Sekä Felicitaksessa että Ovumia Fertinovassa on myös käytetty pakastettuja munasoluja. Vauvojakin on syntynyt.

– Munasolut säilyvät hyvin pakkasessa ja sulatuksestakin selviää nykyaikaisen tekniikan ansiosta 90 prosenttia. Koeputkihedelmöityksessä onnistumisprosentti on aina hyvin yksilöllinen, mutta vaikuttaa siltä, että uuden tekniikan ansiosta sekin on parantunut, Ovumian Dorbek sanoo.

Ensimmäinen pakastetusta munasolusta alkunsa saanut lapsi syntyi jo 1986 ja siitä asti menetelmää on kehitetty.

Maailmalla on syntynyt yli 500 lasta pakastetuista munasoluista.

Laura kertoo, ettei koskaan kärsinyt varsinaisesta vauvakuumeesta, mutta jossain vaiheessa hän havahtui biologisen kellon tikitykseen. Hän arvelee niin käyvän monelle muullekin, joka parikymppisenä vielä vannoo vapaaehtoisen lapsettomuuden nimiin.

Sitten lastenvaunuista alkaa kuulua itkua, ja Laura tyynnyttelee vauvaansa. Vastoin odotuksia heti ensimmäinen alkio tarttui elämään. Tytär on nyt parin kuukauden ikäinen.

– Kun teimme raskaustestin ja se oli positiivinen, emme uskaltaneet uskoa sitä todeksi. Oikeastaan vasta kun saimme hänet maailmaan, uskalsimme iloita, Laura sanoo.

Hänen mukaansa pariskunta kesti lapsettomuudenkin melko hyvin, ehkä osittain siksi, ettei kumpikaan olettanut saavansa lasta luonnonmenetelmällä. Silti lapsettomuus oli iso pala nieltäväksi.

– Siihen liittyy paljon surua ja kaipausta. Siinä suree sellaista, mitä ei ole, mikä on tavallaan aika absurdia.

On mahdollista, että vaunut saavat vielä toisenkin käyttäjän. Ovumian pakastimessa odottaa muutama Lauran munasoluista ja tuntemattoman lahjoittajan siittiöistä kehittynyt alkio.

Hinta hidastaa yleistymistä

Munasolujen pakastusmenetelmät ovat kehittyneet muutaman viime vuoden aikana.

Niiden yleistymistä hidastaa ennen kaikkea hinta: Munasolujen pakastus ja siihen liittyvät hoidot maksavat potilaalle useita tuhansia euroja. Kun pakastuksen päälle lisätään varsinaisen hedelmöityshoidon kulut, nousee kokonaishinta lähelle kymmentätuhatta euroa. Ikä, raskauksien määrä ja monet muut tekijät vaikuttavat onnistumiseen.

Munasolujen ennakoivaa pakastusta sosiaalisista syistä tehdään vain yksityisillä klinikoilla. Yksityiset hedelmöityshoidot ovat keskittyneet muutamalle isolle klinikalle ja muut toimijat ovat selkeästi pienempiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan munasolujen ennakoivaa pakastusta tehtiin 14 klinikalla vuonna 2016.

– Vuoden 2016 tietojen mukaan erottuu selkeästi kaksi isompaa klinikkaa ja muut toimijat ovat selkeästi pienempiä. Vuoden 2017 aika tämä on tosin voinut hieman muuttua koska tämä on niin nopeasti kehittyvä toimintamuoto, erikoissuunnittelija Anna Heino kertoo.

Vuoden 2017 aikana ala on keskittynyt entisestään isoilla yrityskaupoilla, kun Mehiläinen osti Väestöliiton lapsettomuusklinikat ja yhdisti ne Felicitas-ketjuun. Ovumia osti Terveystalon Fertinova-klinikat vuosina 2015 ja 2017. Ovumialla on toimintaa myös Virossa. Dextran lapsettomuusklinikan omistaa Pihlajalinna.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .