Leipäviljan varmuusvarastot lähes puolitettu – raaka-aineiden varastointi ei riitä turvaamaan yhteiskuntaa

Öljyn varmuusvarastojen vähentämiselle kahden vuoden jatkoaika.

Leipäviljan varmuusvarastot on Suomessa miltei puolitettu myymällä varastoista pääsääntöisesti vehnää. Varastojen puolittaminen vuoden 2016 loppuun mennessä perustui Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen joulukuussa 2013 päivittämiin huoltovarmuustavoitteisiin.

Tavoitteiden mukaan huoltovarmuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota tietojärjestelmien ja energiansaannin turvaamiseen, sillä perinteinen raaka-aineiden varastointi ei enää riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintaa. Elintarvikeviljan varmuusvarastot päätettiin puolittaa vuoden tarpeesta puolen vuoden tarvetta vastaaviksi.

– Viljan varmuusvarastojen sopeuttaminen on tehty, ja varmuusvarastoissa on elintarvikekelpoista viljaa noin seitsemän kuukauden tarve, kertoo valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.

Kataisen hallitus päätti pienentää myös öljyn varmuusvarastoja. Öljyä varastoidaan edelleen noin viiden kuukauden tarvetta vastaava määrä, mutta siinä ei enää huomioida teollisuuden tarvitsemaa osuutta maakaasun varapolttoaineeksi.

Öljyn varmuusvarastoista oli määrä vähentää noin puoli miljoonaa tonnia öljyä, mutta työ- ja elinkeinoministeriö antoi viime kesänä varastojen vähentämiselle jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun.

– Päätöksen taustalla oli öljyn alhainen maailmanmarkkinahinta, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Juha Vahlsten Huoltovarmuuskeskuksesta.

Vahlstenin arvion mukaan varastoja vähennettiin noin 40 miljoonan euron arvosta ennen kuin myynnin jatkoaikaa haettiin.

Viljojen varmuusvarastoista myytiin elintarvikelaatuista viljaa noin 146 000 tonnia, josta vajaat 130 000 tonnia oli vehnää. Loput myydystä viljasta oli ruista, ohraa ja kauraa.

– Vehnävarasto oli ylipainottunut, ruista sen sijaan halusimme säästää, keroo Mantila.

Myynti tapahtui useassa erässä 13 kuukauden aikana vuosina 2015–16. Viimeiset viljaerät myytiin viime toukokuussa.

– Valtaosa viljasta meni tarjouskilpailujen perusteella kotimaisille ostajille teollisuuteen ja kauppaan.

Viljatonnin hinta vaihteli 140 ja 160 euron välillä. Valtiolle varmuusvarastojen myynnistä tuli arviolta 25 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2014 arvioitiin, että öljyn ja viljan varmuusvarastoja pienentämällä valtio voisi saada jopa usean sadan miljoonan euron tulot.

– Raha ei kuitenkaan ole pääasia varmuusvarastojen vähentämisessä vaan huoltovarmuuden tavoitteet, Mantila huomauttaa.

Mantilan mukaan viljan myynti varmuusvarastoista osui hyvään aikaan. Suomessa oli sääolosuhteiden takia pulaa vehnästä, jonka valkuaisainepitoisuus on riittävän korkealla tasolla elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

– Ilman varmuusvarastojen purkua vehnää olisi pitänyt tuoda Suomeen ensimmäisen kerran 15 vuoteen, arvioi Mantila.

Samaan aikaan Suomesta vietiin runsaasti rehulaatuista vehnää ulkomaille.

Viljan myynti varmuusvarastoista ei kuitenkaan näytellyt suurta roolia viljakaupassa.

– Varastoista myytiin 146 000 tonnia, mutta Suomesta viedään kaikkiaan 700 000–800 000 tonnia viljaa vuosittain. Lisäksi varastojen määrä Suomessa on kasvanut etenkin maatiloilla. Varastoissa on ollut viljaa kesäisinkin jopa 1,5 miljardia kiloa, Mantila taustoittaa.