Liikenneministeri Berner: Suomen lennonjohto voisi sijaita Ruotsissa

Lennonjohdon siirtäminen naapurimaahan olisi ensiaskel etälennonjohtojärjestelmien tuomisessa Suomeen.

Suomen lentoliikennettä voitaisiin muutaman vuoden kuluttua johtaa Ruotsista käsin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Lennonjohdon siirtyminen naapurimaahan voisi toteutua etälennonjohtojärjestelmän avulla. Vastaavia järjestelmiä on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa, ja sellaista suunnitellaan myös Viron Tarton lentokentälle.

Ruotsin kanssa yhteistyössä toteutettava lennonjohto voisi Bernerin mukaan olla ensikokeilu etälennonjohtojärjestelmän tuomisesta Suomeen.

Etäjärjestelmän avulla lentokentän lennonjohtoa voidaan hoitaa kamerajärjestelmien, muiden sensoreiden ja tietoliikenneyhteyk­sien avulla kauempana sijaitsevasta keskusvalvomosta.

Finavialle lennonjohtopalveluita tuottavan Air Navigation Services Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus on Bernerin kanssa samoilla linjoilla.

– Pohdimme tällä hetkellä Finavian kanssa, millaisella mallilla järjestelmän pilotointia lähdetään kokeilemaan. Alkuvaiheessa yhteistyö Ruotsin kanssa voisi olla mahdollista, Luojus sanoo.

Suomeen ollaan kuitenkin vahvasti hankkimassa myös omaa järjestelmää tulevina vuosina.

– Varmasti viiden vuoden sisällä tällainen ratkaisu on olemassa.

Luojuksen mukaan järjestelmä toisi ilmailuun merkittäviä säästöjä esimerkiksi lennonjohtotornien infrakustannusten pienenemisen ansiosta. Lennonjohtotornit ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää, kun taas etäjärjestelmä asennetaan tolppaan lentokentälle, eikä se vaadi suuria ylläpitokuluja.

Etälennonjohtojärjestelmän alkuinvestointi on Luojuksen mukaan varovaisesti arvioiden miljoonasta eurosta ylöspäin.

– Summa riippuu tietenkin kentästä, jolle systeemi asennetaan ja esimerkiksi siitä, millaisia kameroita hankitaan.

Sekä Luojus että Berner nostavat esiin maakunnallisten lentokenttien lennonjohdon toteuttamisen tulevaisuudessa.

Bernerin mukaan etälennonjohdon avulla pystyttäisiin ke­vyempään ja ympärivuorokautiseen lennonvarmistukseen pienemmillä kentillä. Tämä taas mahdollistaisi maakunnallisten kenttien pitämisen auki ja tukisi pienilmailun kehittämistä.

– Järjestelmä tukisi myös pienimuotoisempaa ilmailun reitti­liikennettä, Berner sanoo.

Pitkällä aikavälillä etälennonjohtojärjestelmä laskisi Luojuksen mukaan lisäksi henkilöstökuluja, kun yksi lennonjohtaja voisi johtaa useampia pieniä, harvaan liikennöityjä kenttiä.

Keskitetty lennonjohto antaisi myös joustavuutta kenttien avaamiseen, sillä etäkeskuksessa lennonjohto on paikalla ympäri vuorokauden. Tällöin kenttä voitaisiin saada toimintaan lyhyelläkin varoitusajalla, mikä helpottaisi esimerkiksi elinsiirtolentojen vastaanottamista.

Etälennonjohtojärjestelmän käyttöönottaminen Suomessa tukisi Anne Bernerin mukaan myös ylipäätään lentoliikenteen digitalisoitumista.

– Ilmailu on tällä hetkellä erittäin suuressa murroksessa. Muun muassa droonit ovat tuoneet paljon uusia mahdollisuuksia esimerkiksi pelastustoimeen ja valvontatehtäviin. Myös lentotaksitoiminta voisi tulevaisuudessa lisääntyä. Tämä kaikki kuitenkin edellyttää, että liikenteeseen liittyvät järjestelmät modernisoidaan ensin, ja tässä etälennonjohtojärjestelmä on suuressa roolissa, Berner kuvailee.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .