Liikennetyöryhmä kiilasi Bernerin ideat sivuraiteelle – vihreiltäkin kiitosta loppuraportista

Kaikki hehkuttivat linjauksia, mutta keskusta pettynyt: "Nyt mennään vähän parannetulla budjettipolitiikalla eteenpäin."

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä julkisti yksimielisen loppuraporttinsa keskiviikkona. Vaikka työryhmän jäsenet hehkuttivat tiedotteissaan työnsä tuloksia, kaikki eivät olleet ehdotuksiin tyytyväisiä.

Jotain kertoo sekin, ettei työryhmän puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) järjestänyt asiasta tiedotustilaisuutta. Olisiko syynä ollut se, että työryhmä suisti Bernerin suunnitelmat väyläverkon yhtiöittämisestä, käyttömaksuista ja liikenteen digitaalisuuden kehittämisestä ojaan.

Raportissa pyöritellään asiaa sanomalla, että liikenteen uusien palveluiden käytön edistäminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyön syventämistä liikenneverkkojen kehittämisessä.

Arvokas lopputulos

– Työryhmän työn lopputulos oli niin arvokas, ettei olisi haitannut ainakaan meitä, että tiedotustilaisuus olisi pidetty, kokoomusta työryhmässä edustanut Markku Eestilä (kok.) sanoi.

Hän kehui lopputulosta yhdessä Jukka Kopran (kok.) kanssa. He nostivat monien muiden tavoin esiin työryhmän linjaukset liikenteen korjausvelan taittamisesta sekä pitkäjänteiseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan siirtymisestä.

Vasemmisto-oppositio oli tyytyväinen lopputulokseen ja korosti odotetusti eduskunnan merkitystä. Vaikka yksittäisten liikennehankkeiden rahoitus mahdollistetaan myös yhtiömuotoisella toteutuksella, säilyvät eduskunnan päätös- ja budjettivalta, kun liikennejärjestelmäsuunnitelma tuodaan selontekona eduskuntaan.

Selonteko on kieltämättä uusi ja merkittävä askel liikennepolitiikassa, koska se ilmaisee eduskunnan tahdon.

Hieman yllättäen myös vihreiden Olli-Poika Parviainen kiitteli loppuraporttia, vaikka siinä torjuttiin käyttö- ja ruuhkamaksut. Päästövähennyksiin sen sijaan pitää palata myöhemmin uudestaan.

Raportissa todetaan yleisluontoisesti, että verotusta on kehitettävä nykyistä vahvemmin päästöperusteiseksi ja lisätoimet liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä. Konkretia kuitenkin puuttuu samoin kuin monesta muustakin asiasta.

Liian pieniä askelia

Keskusta ajoi ennen eduskuntavaaleja Infra Oy:n perustamista, mutta joutuu nyt tyytymään hankekohtaisiin yhtiöihin. Keskustan Markku Rossi myönsi, että kunnianhimoisempi tavoite olisi ollut paikallaan, mutta siihen ei ollut edellytyksiä, koska haluttiin saada yksimielinen raportti.

– Työryhmä otti askelia eteenpäin, mutta en sanoisi, että isoja askelia, Rossi sanoi.

– Nyt mennään vähän parannetulla budjettipolitiikalla eteenpäin, Rossi kiteytti.

Hän kysyi, ollaanko Suomessa liian vaatimattomia ottamaan EU-rahaa vastaan. Hankekohtainen yhtiö avaa tätä porttia, mutta ei riittävästi. Raportissa pyöritellään asiaa sanomalla, että mahdollistetaan liikenneverkon kehittämishankkeissa nykyistä suurempi EU-rahoituksen osuus varmistamalla, ettei kansallinen järjestelmä estä EU-rahoituksen hakemista.

Suunnitelma yhteysväleistä

Rossia myös askarruttaa se, miten seuraavat hallitukset ja eduskunta sitoutuvat raportin linjauksiin. Kokoomuksen kaksikkokin huomauttaa, että toki jokainen tuleva hallitus ottaa julkisen talouden suunnitelman puitteissa suunnitelmaan kantaa. Myös Uotila pitää haasteena päätösten toteutumista.

SDP:n Krista Kiuru on sen sijaan luottavaisempi. Asia on varmistettu ohjelmassa sillä, että alkumetreille on laitettu ensimmäisenä ehdotus siitä, että tehdään suunnitelmallisempi jatko tälle työlle.

– Se takaa sen, että parlamentaarinen sopimien on seuraavankin liikenneministerin murheena.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen konkretisoi asiaa. Istuva hallitus tekee opposition kanssa suunnitelman kehitettävistä yhteysväleistä, esimerkiksi viitostiestä. Sen pohjalta uusi hallitus päättää konkreettisista hankkeista.

Ensimmäiseksi pitäisi löytää yksimielisyys siitä, mitä yhteysvälejä lähdetään kehittämään, nelostietä, viitostietä vai mitä. Kysymys kuuluu, löytyykö tästä yhteinen näkemys?

Pitkäjänteisyyyden nimiin on vannottu liikennepolitiikassa jo vuosia, mutta kannattaa muistaa, ettei 12-vuotinen suunnitelma ole mikään uusi keksintö. Taannoin istunut korjausvelkatyöryhmä esitti samaa. Aika näyttää, tuleeko suunnitelmasta nyt totta vai tarua.

Perustuslaki pysäyttää

Työryhmä ei ottanut kantaa liikenteen verotukseen ja liikenteeltä perittäviin maksuihin. Käyttömaksujen periminen törmää herkästi perustuslaillisiin kysymyksiin, jos liikkujalle ei ole tarjolla vaihtoehtoisia reittejä. Työryhmän jäsenet korostavat, että kansalaisilla tulee olla oikeus liikkua ilman maksuja.

Käyttömaksua sen sijaan voitaisiin periä esimerkiksi uudelta ja nopealta junareitiltä, jos tarjolla on myös edullisempi ja hitaampi junamatka.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .