Liikkumisen lisääminen paransi lukiolaisten keskittymistä ja jopa vähensi tupakointia

Toisen asteen oppilaitokset innostuivat Liikkuva koulu -ohjelmasta.

Liikkuvasta koulusta on saatu hyviä tuloksia myös toisen asteen oppilaitoksissa, joihin se syksyllä laajentui pilottihankkeina. Aiemmin ohjelma on ollut käytössä peruskouluissa.

– Esimerkiksi tupakointi on vähentynyt dramaattisesti. Opiskelijat myös keskittyvät tunneilla paremmin. Muita hyviä puolia ovat muun muassa istumisen vähentyminen ja yhteishengen parantuminen, kertoo liikunnan ja terveystiedon opettaja Esa Manninen Helsingin kielilukiosta, jossa on tehty monenlaisia toimenpiteitä jo ennen hanketta.

Liikkuva koulu on asiantuntija Johanna Kujalan mukaan saanut samansuuntaista palautetta muiltakin pilottikouluilta.

– Fyysinen aktiivisuus on toki tärkeää, mutta oppilaitoksille välittömästi näkyvät hyödyt ovat nimenomaan viihtyvyyteen, työrauhaan ja keskittymiseen liittyviä asioita. Vaikutukset ovat yllättävänkin samanlaisia kuin peruskouluissa, hän sanoo.

Peruskoulun keinoissa hyviä

Hankkeissa testataan muun muassa sitä, miten peruskoulusta tutut liikunnan lisäämiskonstit purevat toisen asteen opiskelijoihin. Osa keinoista toimii hyvinkin – hieman muokattuina, arvioi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston (VAAO) koulutusjohtaja ja opettaja Katariina Autio.

– Toisella asteella tarvitaan tosi paljon erilaista materiaalia. Kun lukiopuolella istutaan koko päivä, on tosi tärkeää, että noustaan ylös penkistä ja annetaan kropalle pientä liikettä. Sitten taas raksapuolella liikutaan muutenkin koko ajan, mutta tarvitaan ehkä lisää voimaa. Lisäksi nuoret ovat hyvin erilaisia ja liikkuminen hyvin polarisoitunutta.

VAAO:ssa on esimerkiksi kokeiltu sisällyttää liikettä opetukseen. Aineenopettajat suunnittelivat yhdessä liikunnanopettajien kanssa koulupäivään liikuntatuokioita. Opettajan johdolla ryhmät ovat esimerkiksi pelanneet tauoilla sählyä tai käyneet sienimetsässä. Opiskelijat ovat vetäneet toisilleen taukoliikuntaa.

– Pääasiassa hankkeesta tuli positiivista viestiä, Autio kertoo.

Palautteen mukaan opiskelijat pitivät enemmän opettajan kuin kanssaopiskelijoiden vetämistä liikuntahetkistä ja liikkuivat mieluummin oppituntien aikana kuin niiden välissä.

Lisää liikuntaa oppitunteihin

Lisäliikunnan sisällyttäminen oppitunteihin on Katariina Aution ja Johanna Kujalan mukaan hyvä keino saada mukaan myös ne, joille liikunta on kirosana. Oppilaitosten tekemistä lähtötilanteen kartoituksista selviää, että toiminnalliset opetusmenetelmät tai tauot istumisesta eivät vielä ole toisella asteella kovin laajassa käytössä.

On myös tärkeää tehdä liikunnasta yhteinen hauska juttu eikä hikipäässä urheilua. Helsingin kielilukion liikuntatutorin Kim Westin, 19, mukaan yksi tapa saada vähän liikkuvia mukaan on yksinkertaisesti pyytää heitä joukkueeseen.

– Vähän liikkuvat ovat kohteemme numero yksi.

Liikuntakerho osoittautui menestykseksi

Liikkuvassa koulussa opettajat ja opiskelijat ovat itse kehittäneet omaan oppilaitokseensa sopivaa toimintaa. Tampereella rakennusalan opiskelijat esimerkiksi rakensivat itselleen taukotilan.

Monessa oppilaitoksessa on tänä syksynä syntynyt myös liikuntakerhoja. Sellaisesta liikuntaprojekti Helsingin kielilukiossakin lähti, mutta ei Liikkuvan koulun vaan nyt jo valmistuneen Kim Westin ideasta. Hän perusti koripallokerhon, jota vetävät aktiiviset opiskelijat eli liikuntatutorit.

Nyt liikuntatutoreita on jo parikymmentä ja heitä johtaa Jesper Berg, 17. Kerhojakin on jo monelle eri lajille ja lisää suunnitellaan.

– Viime vuonna meille tuli ensimmäistä kertaa lentopallokerho. Sille ei ollut tilaa koulupäivän aikana eikä sille löytynyt muuta aikaa kuin perjantaina koulun jälkeen. Luulisi, ettei kukaan halua jäädä kouluun perjantai-iltana. Silti siellä on ollut joka kerta 20–30 ihmistä pelaamassa lentopalloa, Berg kertoo.

Hänen mukaansa samalle pelikentälle mahtuvat hyvin niin vasta-alkajat kuin lajin SM-tason urheilijatkin. Kentällä sekoittuvat myös vuosikurssit ja sukupuolet.

Liikunnanopettaja Manninen kertoo liikuntakerhojen olleen ennen 90-luvun lamaa suomalaisissa kouluissa hyvin tavallisia.

– Monella on hämärtynyt käsite, miksi nuoret eivät urheile. Jos lähtee urheiluseuraan, siellä on heti vaatimuksia. Pitäisi olla niin matala kynnys, että voi vain astua sisään ja kysyä, voinko tulla treeneihin, ja saada vastaukseksi joo, kuvailee Manninen.

Osa amiksista ei jaksa ammatissa

Osa ammattiin opiskelevista on Liikkuva koulu -ohjelman mukaan niin rapakunnossa, että heillä on vaikeuksia selviytyä opinnoistaan ja tulevaisuuden työkykyennuste on heikko.

– Opettajilta kuulemme, että he näkevät jo opiskelun aikana ja työharjoittelussa, että on vaikea saada esimerkiksi kokkiopiskelijat jaksamaan koulu- ja harjoittelupäiviä. Logistiikka-alalla kaikki opiskelijat eivät saa kuormia siirrettyä autoon, kertoo Liikkuvan koulun asiantuntija Johanna Kujala.

Ohjelma viittaa myös Likesin pari vuotta vanhoihin kuntomittauksiin Stadia-oppilaitoksesta. Amiksille on jo tehty uusia mittauksia, mutta niiden tulokset tulevat Kujalan mukaan keväällä. Mittauksia on tarkoitus tehdä tänä vuonna myös lukiolaisille.

– Jos lisätään vaikka tunti liikuntaa viikossa, sen vaikutus tulevaan työkykyyn on valtava, Kujala arvioi.

Smart moves -hanke samalla asialla

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston (VAAO) koulutuspäällikkö ja opettaja Katariina Autio näkee, että ammattiaineen opettajat ovat liikkeen lisäämisessä avainasemassa. He tietävät, millaista kuntoa ammatissa tarvitaan – ja näyttävät esimerkkiä. Autio vetää toisena työnään Smart moves -hanketta, joka sekin pyrkii lisäämään liikuntaa ja vähentämään istumista toisella asteella. Parhaillaan hän tekee opetusvideoita siitä, miten opettajat voisivat lisätä liikettä oppiaineiden tuntien sisään.

– Kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan me tuotamme materiaalia, hän kertoo.

Liikkuva koulu laajenee

Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunti päivässä.

Tällä hetkellä kaikista peruskoululaisista 91 prosenttia on Liikkuvissa kouluissa.

Syksyllä 2017 hankkeessa aloitettiin kokeilut Liikkuvan koulun ulottamiseksi toiselle asteelle. Sitä varten opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakoi keväällä koulutuksen järjestäjille kärkihankeavustusta noin 2,1 miljoonaa euroa.

Kiinnostus oli laajaa: avustushakemuksia tuli 121 ja avustusta sai 50 hanketta. Hankkeissa on mukana yhteensä 120 toisen asteen oppilaitosta. Opiskelijoita näissä on yhteensä 76 000.

Lähde: Liikkuva koulu

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .