Liisa oli yksin töissä pikkukaupassa, kun hupparimies saapui sisään – "Muistan vain nähneeni puukon edessäni"

Lauantaina iltayhdeksältä pienen ruokakaupan myyjä Liisa on yksin hyllyttämässä tavaroita.

Sisään saapuu parikymppinen mies. Hupparin huppu on vedetty pään suojaksi.

Mies palauttaa tyhjän tölkin automaattiin.

– Seurasin miestä, koska hän vaikutti hermostuneelta, Liisa kertoo myöhemmin poliisille.

Mies astelee pullokuitti kädessään kassalle. Liisa menee miehen perässä ja avaa kassan antaakseen palautusrahat.

– Muistan vain nähneeni puukon edessäni.

Mies osoittaa puukolla Liisaa.

– Katsokin, että pidät sen kassan auki, mies sanoo Liisalle ja ryhtyy lappamaan seteleitä taskuihinsa.

Mies poistuu kaupasta. Samalla Liisa painaa vartijapainiketta ja tekee hälytyksen.

Kauppaliikkeiden riski joutua rikoksen kohteeksi on suuri, vaikka rikosten määrä on yleisesti laskenut viime vuosina.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan kaupan alan toimipaikoista 71 prosenttia oli vuoden aikana joutunut ainakin yhden rikoksen kohteeksi.

Majoitusliikkeistäkin rikoksen kohteena oli vuoden aikana ollut yli puolet.

Yleisimmät rikokset olivat varkauksia, petoksia, vahingontekoja sekä henkilökuntaan kohdistuneita väkivaltarikoksia.

Yrityksiin kohdistunut rikollisuus ei jakaudu tasaisesti. Kolmannekseen tutkituista toimipaikoista rikoksia ei ollut kohdistunut lainkaan. Toisaalta viisi prosenttia liikkeistä oli joutunut rikoksen kohteeksi vuoden aikana yli sata kertaa.

Riskiä lisäsi muun muassa pitkä aukiolo iltaisin ja öisin, samoin epäjärjestys ja häiriökäyttäytyminen kaupan läheisyydessä.

Mies pakenee läheiseen metsään. Siellä hän huomaa, että setelit ovat pudonneet farkkujen taskusta.

Vahvasti päihtynyt ryöstäjä ajattelee ensin jäädä etsimään rahoja, mutta lähtee kuitenkin toisen suuntaan.

– Olin vain niin soossissa, mies kertoo poliisikuulustelussa.

Kauppaan tullut poliisipartio tunnistaa valvontakameran kuvista tekijän samaksi, joka on aiemmin päivällä ryöstänyt toisen kaupan.

Miehen asuntoon tehdään kotietsintä ja hänet otetaan kiinni.

Suurin osa yrityksiin kohdistuneista rikoksista jää piiloon.

Krimon tutkimuksen mukaan murrot ja murtoyritykset ilmoitettiin lähes aina poliisille. Puolet asiakkaan tekemistä varkauksista, vahingonteoista ja petoksista päätyi myös poliisin tietoon joko kaupan tai vartiointiliikkeen ilmottamana.

Sen sijaan esimerkiksi työntekijään kohdistunut väkivalta ilmoitettiin vain joka neljännessä tapauksessa.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä pitää myyjien yksin työskentelyä isona riskinä. Kähärä vastaa liitossa työhyvinvoinnista ja -suojelusta sekä tasa-arvoasioista.

– Aukiolojen vapautumisen myötä yksin työskentely on lisääntynyt. Ja se on tuonut turvattomuutta työntekijöille.

Kähärän mukaan työntekijöiltä on liittoon tullut selvä viesti, että uhkaavia tilanteita on entistä enemmän. Kähärä on huolestunut myös siitä, että uhkatilanteista ilmoitetaan poliisille vain harvoin.

– Pääasiallinen syy on, että tilanteita pidetään jo niin arkipäiväisinä. Näpistelyjen ja varkauksien lisäksi erilainen häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen on nykyään hyvin yleistä.

Kähärä lisäisi selvästi työntekijöiden turvallisuuskoulutusta.

– Sitä on aivan liian vähän. Kaupan alalla on paljon lyhytkestoisia työsuhteita ja ensimmäisessä työpaikassaan olevia nuoria.

Kaupan liiton turvallisuusasiantuntija Ilkka Nieminen on Kähärän kanssa samaa mieltä siitä, ettei rikollinen ja häiritsevä toiminta saisi arkipäiväistyä.

Sekä Nieminen että Kähärä huomauttavat, että Suomessa kauppa- ja majoitusliikkeisiin tehdään selvästi enemmän rikoksia kuin muualla Länsi-Euroopassa.

Krimon tutkimuksen mukaan Englantiin ja Alankomaihin verrattuna varkausrikoksia tehtiin Suomessa kaksi kertaa enemmän. Henkilökuntaan kohdistuneen väkivallan taso oli kaksin–viisinkertainen.

– Kyse on yhteiskunnallisesta ongelmasta, jolle pitäisi pystyä tekemään paljon nykyistä enemmän, Nieminen sanoo.

Kaupan liitto on esittänyt, että lakiin lisättäisiin lähestymiskielto, jolla vastaaja voitaisiin estää tulemasta esimerkiksi kauppaliikkeeseen. Samoin esillä on ollut uhkauksen lievän muodon lisääminen lakiin.

– Henkilökuntaan kohdistuneita uhkailuja ei juurikaan ilmoiteta eteen päin, koska laittoman uhkauksen tunnusmerkistö on niin tiukka, Nieminen sanoo.

Sekä Nieminen että Kähärä ovat jäseninä Rikostorjuntaneuvoston juuri perustetussa työryhmässä, joka pohtii keinoja myymälävarkauksien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Sunnuntai-iltana Liisa on jälleen töissä. Paikalla on vartija, koska muuten Liisa ei uskalla tehdä vuoroaan.

Työvuoronsa jälkeen Liisa jää sairauslomalle.

Hupparimies tuomitaan käräjäoikeudessa kolmesta ryöstöstä, varkaudesta, varkauden yrityksestä ja huumausaineen käyttörikoksesta kolmeksi vuodeksi ja viideksi kuukaudeksi vankeuteen. Mies kertoo tarvinneensa rahaa velkojen maksuun.

Liisalle hänet tuomitaan maksamaan kärsimyskorvausta 4 100 euroa.

Lähteet: Vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravintola-alaan kohdistuvat rikokset. Toinen kansallinen yritysuhritutkimus 2018 (Elsa Saarikkomäki, Martti Lehti, Janne Kivivuori). Itä-Suomen poliisilaitoksen esitutkintapöytäkirjat. Myyjän nimi on muutettu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .