Liito-oravan asema on Suomessa vaarantunut, mutta Jyväskylässä lajin elinolosuhteet on turvattu

Liito-oravan elinvoimaisuus on onnistuttu turvaamaan Jyväskylässä hyvin asemakaavoituksella. Asia selvisi kaupungin hankkeessa, jossa on kartoitettu liito-oravien elinympäristöjä.

Hankkeessa tarkasteltiin yhteensä 98 hehtaaria ympäri Jyväskylää esimerkiksi Palokan, Keljon, Huhtasuon ja Mannilan alueilla. Näillä alueilla liito-oravien elinympäristöt on otettu huomioon asemakaavoissa suojelumerkinnöillä ja -määräyksillä.

– Kymmenestä kohteesta liito-orava löytyi elinvoimaisena yhdeksältä alueelta. Kaijanlammelta ei tänä vuonna havaintoja tehty, mutta on mahdollista, että alue on liito-oravien käytössä taas ensi vuonna, kertoo hankkeessa biologina toimiva Anni Mäkelä Jyväskylän kaupungilta.

Hankkeen kautta tunnistettu liito-oravan elinympäristöverkosto toimii pohjana sille, miten laji otetaan jatkossakin huomioon maankäytön suunnittelussa. Lisäksi lajin selviytymismahdollisuuksia lisätään esimerkiksi puuistutuksilla, jotka tarjoavat liito-oraville kulkuyhteyksiä.

Syksyllä asennetaan puolestaan pönttöjä, jotta eläimet saisivat lisää pesäpaikkoja. Pöntötyskohteita ovat Jyskänvuori, Ylistönmäki ja Ristonmaa, Kotalamminmäki, Jääskelä, Kangasvuori, Halssilanmäki sekä Seminaarinmäki.

– Liito-oravat pesivät linnunpönttöjen lisäksi usein tikkojen haapoihin tekemissä koloissa, oravien vanhoissa risupesissä ja joskus jopa rakennusten kattorakenteissa, Mäkelä kertoo.

Vuonna 2021 liito-oravista aiotaan kerätä tietoa seuraamalla satelliittipannoitettuja yksilöitä.

Kuusivuotisen hankkeen aikana liito-oravaa tehdään myös kaupunkilaisille tutuksi esimerkiksi yleisöluentojen ja liito-oravakävelyiden kautta.

Suomen Nisäkästieteellisen seuran kokoama työryhmä teetti tänä vuonna Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin, jossa liito-orava määriteltiin vaarantuneiden lajien luokkaan. Edellisessä vuonna 2015 toteutetussa arvioinnissa liito-orava oli määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan liito-oravaa tavataan Euroopan unionin alueella vain Suomessa ja Virossa.

Mäkelän mukaan liito-oravan tarkkoja yksilömääriä mielekkäämpää on seurata kannan kehitystä.

– Hankkeen tuloksien perusteella liito-orava on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunkimetsissä elinvoimainen, mutta koko Suomessa kannan kehitys on laskeva, hän sanoo.

Suurimmat uhat liito-oravalle ovat elinympäristön väheneminen ja pirstoutuminen. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan laji viihtyy lehtipuuvaltaisessa havumetsässä, jossa puut ovat suhteellisen vanhoja sekä kasvavat väljästi.

Liito-orava on noin tavallisen oravan kokoinen, mutta se on harmaan sävyinen. Koska se on yöeläin, sillä on isot, hämäränäköön sopeutuneet silmät. Liitopoimujen avulla eläin voi liitää puusta toiseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .