Liittojen vastustamasta ansiosidonnaisen laajentamisesta selvitys – STTK:n Palola epäilee syyksi sinisten kannatusta

Nuoret, miehet, matalasti koulutetut ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät jääneet työttömyyskassojen ulkopuolelle.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK ihmettelevät ajankohtaa, jolloin selvitetään yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtymistä. Hallitus on käynnistänyt aiemmin perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta valmistelevan TOIMI-hankkeen, joka tarjoaa tietoa seuraavalle hallituskaudelle. SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat epäilevät irtioton syyksi sinisten matelevaa kannatusta.

– Erikoista, että yksi asia eli ansiosidonnainen otetaan selvityksen kohteeksi sopivasti (sinisten puheenjohtajan) Sampo Terhon blogin jälkeen, kun samaan aikaan koko sosiaaliturvan uudistamista selvitetään. Nähtävästi politiikka liittyy tähän, mitä näkyy kannatusluvuista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

– Tuskinpa kokoomus ja pääministeripuolue (keskusta) ovat tämän takana, kun hallituksen yhteinen laaja hanke on käynnissä. Sinisten poliittinen tulevaisuus on kyseessä ja he käyttävät ministeriön voimavaroja tähän, vaikka aktiivimallin korjaamiseen niitä pitäisi käyttää, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti maanantaina, että selvitys yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtymisestä on tulossa. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) nimitti selvitysmieheksi Työeläkevakuuttajat Telan ekonomisti Mauri Kotamäen, jonka raportin pitäisi valmistua lokakuun loppuun mennessä.

Sinisiä johtava eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Terho sanoo sinisten ehdottaneen selvitystä. Hän sanoo keskustelevansa hallituskumppaneiden kanssa asiasta selvityksen valmistuttua, mutta sanoo johtopäätösten ajan olevan todennäköisesti seuraavilla hallituksilla.

SAK:lla ja STTK:lla ei ole selvityksessä roolia. Elorannan mukaan selvitystyö on myös kilpailukykysopimuksen vastainen, koska selvitystä ei tehdä kolmikantaisesti. Terhon mukaan tietojen kerääminen ei ole kilpailukykysopimuksen vastaista.

Noin 15 prosenttia ei kuulu kassoihin

Palkansaajista työttömyyskassoihin kuuluu noin 85 prosenttia, joten muutos koskisi noin 15:tä prosenttia palkansaajista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Terhi Maczulskij selvitti vuonna 2016, että työttömyyskassojen ulkopuolelle jäävät erityisesti nuoret, miehet, matalasti koulutetut ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät. Ministeri Mattila sanoo tiedotteessaan, että järjestelmän ei pitäisi jakaa työttömiä kahteen leiriin.

Työttömyyskassoihin kuuluvien osuus on pysynyt viimeisimmän 20 vuoden aikana melko muuttumattomana, sillä ammatillisen järjestäytymisasteen laskiessa rinnalle ovat syntyneet ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat. Maczulskij kirjoittaa, että työssäoloehtojen täyttyessä noin 200 000 palkansaajaa jää ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle, vaikka he ovat velvollisia maksamaan veroluontoista työttömyysvakuutusmaksua.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat aina vastustaneet kaavailuja yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtymisestä. Palkka- ja työsuhdeturva on keskusjärjestöjen tutkimusten mukaan tärkein peruste kuulua ammattiliittoon. Vuonna 2012 Akava, SAK ja STTK teettivät yhteisen tutkimuksen, jonka mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva oli lähes joka kolmannelle vastanneelle tärkein syy kuulua ammattiliittoon.

Vaikuttaisiko liittojen jäsenmääriin?

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi viime vuonna keskusjärjestöjen tutkimukseen viitaten, että yleiseen työttömyysturvaan siirtyminen todennäköisesti laskisi ammattiliittojen jäsenmääriä. STTK:n Palola ei halua arvioida mahdollisen uudistuksen vaikutuksia liittojen jäsenmääriin, mutta muistuttaa, että nytkään kaikki kassat eivät ole liittoihin sidottuja.

Sinisten puheenjohtaja Terho on jo aiemmin vaatinut, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitäisi kuulua kaikille. Terho perusteli helmikuisessa blogissaan muutosta sillä, että jäsenmaksuilla toimintansa rahoittavat työttömyyskassat maksavat vain pienen osan ansiosidonnaisen kustannuksista. Valtio sekä työnantajat ja kaikki palkansaajat rahoittavat lähes 95 prosenttia ansiosidonnaisen kustannuksista, joten myös kassoihin kuulumattomat palkansaajat maksavat kassoihin kuuluvien ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Myös talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti viime vuonna julkaisemassaan raportissa huomiota järjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Arviointineuvoston mukaan pitää ainakin kysyä, olisiko pakollinen vakuutus eli samanlainen ansiosidonnainen kaikille palkansaajille nykyistä järkevämpi ratkaisu. Arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo pitää selvitystä perusteltuna, koska kassoihin kuulumattomat maksavat kassoihin kuuluvien ansiosidonnaisten lisäksi perusturvasta hieman muita enemmän.

Ansiosidonnainen

Suurin osa palkansaajista saisi ansiosidonnaista

– Palkansaajista työttömyyskassoihin kuuluu noin 85 prosenttia, joten muutos koskisi noin 15:tä prosenttia palkansaajista.

– Työssäoloehtojen täyttyessä noin 200 000 palkansaajaa jää ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle.

– Työttömyyskassoihin kuuluvien osuus on pysynyt viimeisimmän 20 vuoden aikana melko muuttumattomana, sillä ammatillisen järjestäytymisasteen laskiessa rinnalle ovat syntyneet ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat.

– Vuonna 2012 Akava, SAK ja STTK teettivät yhteisen tutkimuksen, jonka mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva oli lähes joka kolmannelle vastanneelle tärkein syy kuulua ammattiliittoon.

– Hallitus lyhensi aiemmin ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston 500 päivästä 400 päivään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.