Linnan juhlissa kuullaan Katri Helenaa ja Diandraa sekä nautitaan mustaamakkaraa

Juhlavuoden vastaanotto kestää tunnin pidempään kuin yleensä. Katso video valmisteluista.

Presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän vastaanotolle levitettävät punaiset matot ovat jo suurilta osin paikoillaan, mutta järjestelykuhina ei lakkaa vasta kun varsinaisena juhlapäivänä. Kun kello lyö keskiviikkona kello 19, kaiken on oltava valmista. Silloin presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio aloittaa kutsuvieraiden tervehtimisen.

Jean Sibeliuksen säveltämän Jääkärimarssin alkaessa kättelyvuoroon saapuvat ensimmäisinä juhlan kunniavieraat, sotaveteraanit ja lotat. Juhlien teema on sukupolvien kohtaaminen, joka järjestäjien mukaan symboloituu siinä, että Mariankadun sisäänkäynnin kättelyvuoron päättävät maakunnista kutsutut ansioituneet nuoret. Heitä on kutsuttu kaksi kustakin maakunnasta.

Kun entiset presidentit ovat puolisoineen tervehtineet presidenttiparia, Valtiosaliin astelevat mieskuoro Ylioppilaskunnan Laulajat sekä 50 naisen muodostama Philomela-kuoro. Presidenttiparin ensimmäinen valssi on puolestaan Oskar Merikannon säveltämä Valse Lente.

Juhlissa esiintyy myös Kaartin Combo solisteinaan Katri Helena, Diandra ja Pentti Hietanen, jotka esittävät illan aikana niin klassikkosävelmiä kuin uudempaakin tuotantoa. Presidentinlinnan kolmannen kerroksen salongissa Juha Hostikka ja legendaarinen, jo 1920-luvulla perustettu Dallapé-orkesteri tulkitsevat yleisölleen ikivihreitä ja koko kansan tuntemia lauluja.

Yhteensä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle on kutsuttu tänä vuonna noin 1 900 vierasta. Juhlijoilla on lupa tanssia ja seurustella lähes tunnin kauemmin, sillä Suomen 100-vuotisjuhlavuonna musiikki hiljenee vasta kello 23.

Ruokaa kaikista maakunnista

Suomi 100 -hengessä tarjoilut sisältävät pientä suolaista ja makeaa kaikista maakunnista. Vieraat voivat tankata tanssienergiaa nauttimalla esimerkiksi mustaamakkaraa, siikakurniekkaa ja härkäpapu-vatruskoja. Presidentin kanslian palveluesimies Berit Mäkinen kertoo STT:lle, että tänä vuonna Linnassa on ensimmäistä kertaa ruokaa myös Ahvenanmaalta, sillä savukaritsavoileipäkakun karitsa ja siika ovat peräisin sieltä.

– Aikaisemmin Ahvenanmaalta on kyllä tullut virvoitusjuomaa, mutta nyt on myös ruokaa, Mäkinen sanoo.

Perinteisen Linnan boolin lisäksi juomapuolta täydentävät esimerkiksi pienpanimo-oluet, savusauna-luomutee sekä Kultarannan omenamehu.

Juhlavuoden kunniaksi Presidentinlinna koristellaan pelkästään kotimaassa kasvatetuilla kukilla. Kauppapuutarhaliiton kukkaviljelijät ovat lahjoittaneet koristeluihin käytettäväksi noin 3 500 sinistä ja valkoista kukkaa. Asetelmissa on muun muassa orvokkeja, ruiskukkia ja leikkoruusuja.

Ilotulitus huipentaa illan

Suomi 100 -vuoden erikoisuus on myös lippuvartio, joka seisoo Valtiosalissa kättelyn aikana. Lisäksi veteraanit saavat Suomen Taksiliiton tarjoamana ilmaiset taksikyydit lähimmälle rautatie- tai linja-autoasemalle sekä Helsingissä vielä matkan Presidentinlinnaan ja sieltä pois.

Kun tv-kamerat juhlapaikalla sammuvat, ulkona alkaa ilotulitus. Satavuotiaan Suomen kunniaksi nähtävä ilotulitusshow'n on määrä alkaa noin iltakymmenen aikaan.

Haukion puvusta kerrottiin poikkeuksellisen aikaisin

Jenni Haukion Linnan juhlien juhlapuku on syyskuussa Vuoden nuoreksi suunnittelijaksi valitun Heidi Karjalaisen ensimmäinen tilaustyö. Haukion juhlapuvun malli, materiaali ja väri paljastuvat vasta itsenäisyyspäivänä, kun tv-lähetys Linnan juhlista alkaa.

Vinkkejä Karjalaisen tyylistä voinee kuitenkin haeskella esimerkiksi hänen voittotyöstään Suomi100-kansallispuvusta: feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta yhdistävä voittopuku oli kaksiosainen, ja sitä inspiroivat miesten liituraitainen housupuku ja naisten juhlamekko.

– Halusin valinnallani sekä kunnioittaa Aalto-yliopistossa tehtävää muotoilualan korkeatasoista, omaleimaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä opetus- ja tutkimustyötä että antaa nuorelle suunnittelijalle mahdollisuuden esitellä osaamistaan ja luovuuttaan, Haukio kertoo juhlapuvustaan presidentin kanslian tiedotteessa.

Haukion puvusta kerrottiin julkisuuteen poikkeuksellisen aikaisin, sillä yleensä tieto asuvalinnasta julkistetaan vasta itsenäisyyspäivänä.

Karjalainen itse kertoo, että hänen tavoitteenaan oli löytää tuore näkemys juhlapukeutumiseen pukeutumisetikettiä ja perinteitä kunnioittaen.

– Halusin suunnitella ajassa kiinni olevan, arvokkaan ja elegantin puvun, joka poikkeaisi Jenni Haukion aiemmista puvuista. Sain tähän laajat vapaudet. Tärkeintä oli löytää mielenkiintoinen visuaalinen ilme.

Uusimmat

Kotimaa

Diplomaattiuraa tekevä Joonas Könttä lähtee Jyväskylästä ehdolle eduskuntaan

Supon päällikkö ei edelleenkään ota kantaa Airiston Helmi -rikosjutun merkitykseen kansalliselle turvallisuudelle – ”KRP tutkii vakavia talousrikoksia”

Tutkimus: Suomalaisteinit juovat vähemmän alkoholia kuin eurooppalaisnuoret keskimäärin

Nelostie siirtyy rinnakkaistielle Äänekosken pohjoispuolella

Valaistuja noppakuutioita, led-valopuita, valosateenvarjoja ja vesikanistereista tehty jättinorsu – katso kartalta, mitä kaikkea Jyväskylän valoviikonloppu tarjoaa

Asianajajaliitosta erotetun Heikki Lampelan valitus ei mennyt läpi – hovioikeus piti erottamisen voimassa

Supo: Länsi-Euroopassa vapautuu lähivuosina yli 200 terrorismirikoksista tuomittua vankia – mentoreita terroristeille yhä enemmän

Poliisi: Lääketieteelliseen pyrkinyt sai huonot pisteet, sormeili rikoskumppanin kanssa vastauksiaan ja vaati oikaisua

Eino Nissinen jahkasi ja kuunteli kymmentä lastaan – lähtee ehdolle eduskuntaan

Raaseporin tasoristeysonnettomuudesta ei syytettä kuorma-autoa kuljettaneelle varusmiehelle –  ei voinut nähdä lähestyvää kiskobussia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.