Loma-ajoissa voi joustaa, kun säännöt ovat selvät ja yhteiset

Kokonaan irti töistä ja rentoon lomafiilikseen pääsee vasta reilun viikon vapaiden jälkeen.

Olipa loma yhdenjaksoinen tai pätkissä, liittyipä lomaan työasioiden seuraamista tai ei, tärkeää on löytää sopu menettelyistä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa.

– Sopimustasolla olemme jäljessä siitä vauhdista, millä sähköiset välineet muuttavat työelämää. Ensin oli ihan kivaa ja hienoa seurata työasioita vapaallakin, mutta nyt on tärkeä yhteisen keskustelun paikka, miten rajataan työaika ja vapaa-aika, vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta sanoo.

Tätä keskustelua käydään muun muassa uuden työaikalain valmistelussa. Siinä pohditaan esimerkiksi sitä, mitkä ovat työntekijän velvoitteet ja mikä on korvattavaa työtä. Työasioiden hoitaminen lomalla ei edistä palautumista.

– Keskeinen asia on vaikutusmahdollisuus. Jos ei pysty itse vaikuttamaan ja on oltava aina tavoitettavissa, se on erittäin kuormittavaa ja haittaa loman tarkoitusta. Työnantajankin etu on toimia niin, että loman jälkeen töissä on hyvin palautuneita ja toimintakykyisiä työntekijöitä, eikä heitä häiritä lomilla – tai viikonloppuvapaillakaan, Puttonen sanoo.

Jo ennen lakimuutoksia vuosiloma on juuri nyt ajankohtainen asia työpaikoilla.

– On hyvä sopia kaikille tasapuoliset säännöt eikä vain olettaa asioita tapahtuvan, Puttonen korostaa.

Palautuminen tärkeää

Töistä pääsee kunnolla irti reilun viikon loman jälkeen, kertovat lähinnä kyselytutkimuksiin perustuvat tulokset.

– Säädökset ja niiden periaatteet, kuten kahden viikon yhtäjaksoinen loma, ovat aika kaukaa menneisyydestä, eivätkä nekään varmaan kovin vahvaan tieteelliseen näyttöön perustu. Sen kyllä kaikki tutkimukset vahvistavat, että loma on tärkeä, Puttonen sanoo.

Kahden viikon yhtäjaksoinen loma on Puttosen mielestä kuitenkin edelleen hyvä ja järkevä periaate.

– Lain ja säädösten tarkoitus on taata perusmahdollisuus palautua, vaikka joustot eri suuntiin ovat lisääntymässä.

Henkilöiden, jotka eivät pidä lomaa tai pitävät sitä hyvin vähän, kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on muita heikompi. Siihen, kuinka pitkissä pätkissä loman pitäisi olla, ei tutkimus anna selkeää vastausta.

– Pidemmillä yhtenäisillä jaksoilla pääsee irti työstä ja pystyy oikeasti tekemään muitakin asioita. Lyhytkin loma voi onnistuessaan irrottaa työstä. Esimerkiksi lomamatka voi toimia. Maiseman vaihto ja siirtyminen uuteen on tehokas tapa psyykkiseen irtiottoon. Fysiologiset ja mentaaliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole samat. Fyysisesti palautuminen on hitaampaa, Puttonen muistuttaa.

Lomanviettotavat muuttuvat hitaasti

Kun aloittaa loman, niin pikku hiljaa univaje ja muut kuormitukseen liittyvät tekijät jäävät taustalle, ja mieliala, jaksaminen ja koettu terveys kohenevat reilusti viikon ajan. Sitten keskimäärin alkaa olla oikeasti irti työasioista.

Tämä tieto perustuu kokemuksiin, ei fysiologisiin mittauksiin.

– Tietääkseni ei ole tutkimusta, jossa olisi käytetty fysiologisia indikaattoreita. Se voisi olla hankala toteuttaa, koska ihmiset tuskin lomalla haluaisivat osallistua sellaiseen, Puttonen tuumii.

Lomanviettotavat muuttuvat hitaasti, ja valtaosa suomalaisista pitää yhä vuosilomansa kesällä. Pientä murrosta on kuitenkin havaittavissa.

– Tapa viettää aikaa ja lomaa on muuttunut ja muuttunee nuoremmilla sukupolvilla vielä enemmän. Nykyään sovitaan joustavasti, miten loma sopii yksilöllisiin tarpeisiin.

– Loman pitäisi silti olla lomaa. Sekä kroppa että aivot tarvitsevat lepoa ja irrottautumista työstä, jotta pystyy uusintamaan omaa työkykyään, Puttonen tiivistää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .