Lukema nelinkertaistui – lähes joka kymmenes lääkäri on ulkomaalainen

Valelääkärikohujen jälkeen Valvira tehostanut tutkintaa.

Suomessa työskentelee noin 1 800 ulkomaalaistaustaista lääkäriä. Vuosituhannen vaihteessa heitä oli vain 400, joten määrä on lyhyessä ajassa yli nelinkertaistunut.

Suomen lääkäripulaa paikkaamaan on tullut lääkäreitä eniten Venäjältä ja Virosta. Houkutin on hyvä palkka.

Monella suomalaisella potilaalla on kokemusta ulkomaalaisen lääkärin vastaanotolla käynnistä. Huonosti suomea ymmärtävä lääkäri on herättänyt ärtymystä.

Terveydenhuoltoa valvovat viranomaiset, aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomainen Valvira ovat hyvin tietoisia kieliongelmista.

Kieliongelmista tehdään kuitenkin valituksia tai kanteluita perin harvoin.

– Meille tulee lääkärin ammattitaitoon ja potilasturvallisuuteen liittyviä kanteluita, joissa kieliongelma saattaa olla yksi osa kokonaisuudesta. Pelkästään huonon suomen kielen vuoksi ei kanteluita juuri tehdä, Valvirasta kerrotaan.

Ulkomailta tulevien lääkäreiden kielitaitovaatimuksia on muutettu vuoden 2016 alusta. Vaatimukset ovat kiristyneet.

Valviran mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla sellainen kielitaito, että pystyy selviytymään työtehtävistään. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi.

Ulkomaalaistaustainen lääkärillä pitää olla todistus kielitaidosta. Viime kädessä vastuu ulkomaalaisen lääkärin pestaamisesta ja hänen kielitaitonsa testaamisesta on työnantajalla.

– Riittävän hyvä suomen kielen taito on tietysti potilasturvallisuuden kannalta tärkeä kysymys, Suomen lääkäriliiton varatoimitusjohtja Hannu Halila sanoo.

Toisaalta EU:n periaatteisiin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus. Kielitaitovaatimuksista ei siis voi tehdä niin tiukkoja, että vapaan liikkuvuuden periaate syrjäytyy.

– Näiden kahden periaatteen välillä joudutaan nyt tasapainoilemaan, Halila jatkaa.

Lääkäriliiton mukaan moni ulkomaalainen haluaisi Suomeen tullessaan tehokasta kielikoulutusta, mutta lääkäreille räätälöitynä sellaista ei ole tarjolla.

Lääkäriliitossa uskotaan, että kieliongelmat alkavat tulevaisuudessa väistyä, kun lääkäripulakin alkaa hellittää. Uusia lääkäreitä valmistuu kaiken aikaa, ja työmarkkinoille tulee lisäksi ulkomailla lääkärin tutkinnon suorittaneita nuoria.

Suomen yliopistoihin otetaan vuosittain sisään yhteensä 750 uutta lääketieteen opiskelijaa.

Ulkomailla suomalaisia opiskelee lääkäreiksi arviolta 850. Heitä valmistuu vuosittain noin sata. Lähes kaikki hakevat valmistuttuaan työtä Suomesta.

Suosituimpia opiskelupaikkoja ovat yliopistot Ruotsissa ja Tarton yliopisto Virossa.

Viime aikoina on suomalaisia nuoria mennyt myös Puolan ja Romanian yliopistoihin lääkärin opintoihin. Esimerkiksi Romaniaan otetaan kernaasti ulkomaalaisia, nämä kun maksavat korkeita lukuvuosimaksuja.

Lääkärit ovat kautta aikojen siirtyneet sujuvasti maasta toiseen tekemään työtä. Valviran kokemus on, että huono kielitaito annetaan anteeksi, jos lääkäri on työssään muuten taitava ja huolellinen ja kohtelee potilasta kunnioittavasti.

Ulkomaalaisten lääkäreiden kanssa Valvira on viime vuosina joutunut tehostamaan valvontatyötä. On tutkittu entistä tarkemmin tutkintotodistuksia ja ammattipätevyyttä. Valekääkärikohuja on ollut niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

– Mitään laajaa huolta asiaan ei liity, esiin tulleet tapaukset ovat olleet yksittäisiä, Valvirasta kerrotaan.

Valviran valvontayksikkö on vuosien 2013–2015 aikana puuttunut parinkymmenen venäläisen tai virolaisen lääkärin oikeuteen toimia Suomessa.

Ongelmia on ilmennyt sellaisten kohdalla, jotka ovat suorittaneet lääketieteen opinnot aikanaan Neuvostoliitossa ja siirtyneet sieltä Viroon. Suomeen nämä lääkärit ovat tullee Viron kautta. On ilmennyt, että kaikilla ei ole sellaista tutkintoa, jota Suomessa edellytetään.

EU:n alueelta ja Eta-maista tulevien lääkäreiden tutkinto pätee Suomessa sellaisenaan. Tämän alueen ulkopuolelta tulevat joutuvat testeihin, joissa testataan ammattitaito.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Valtiovarainministeriön tuore budjettiehdotus julkaistaan

Hallitus jatkaa kaksipäiväisiä koronaneuvotteluja Säätytalolla

Katiska-oikeudenkäynnissä käsitellään tänään Niko Ranta-ahon syytettä ex-puoliso Sofia Belorfin pahoinpitelystä

Heinolassa järvellä potkurivian vuoksi ajelehtinut alus ja sen matkustajat on saatu maihin

Hevonen vajosi mutaojaan, aasi ilmoitti huudoillaan kaverinsa hädästä

Marin A-studiossa: Karanteeni- ja testauslinjauksessa olisi kaivattu selvempää viestintää – "Kyse ei ole poliittisesta päätöksestä vaan viranomaispäätöksestä"

Korona tukahduttaa opiskelijabileet Jyväskylässä: tursajaiset siirtyvät, osa yökerhoista pysyy kiinni, eikä Kauppakadun Approkaan ole varma

Jyväskylä hakee 750 000 euron säästöjä muun muassa kirjastoista ja lasten liikunnasta – palveluja supistetaan, maksuja korotetaan ja henkilöstöä vähennetään

Murhan yrityksen kohteeksi joutunut Pekka Kataja palaa julkisuuteen ensi lauantaina – "Perunakuopasta pois"

Marin A-studiossa: Karanteeni- ja testauslinjauksessa olisi kaivattu selvempää viestintää – "Kyse ei ole poliittisesta päätöksestä vaan viranomaispäätöksestä"

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.