Lukijaraati kesäaikaan siirtymisestä: "Aivan turhaa kellojen veivuuta"

Keskisuomalaisen lukijaraatiin vastanneista vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista pitäisi kiinni kellojen kääntelystä.

Neljä viidestä Keskisuomalaisen lukijaraatilaisesta (78 prosenttia) on valmis luopumaan kesäajasta. Kesäaikaan siirrytään jälleen ensi sunnuntaina (26.3.), kun kelloja käännetään tunti eteenpäin.

14 prosenttia kyselyyn vastanneista pitäisi kiinni kellojen kääntelystä. Kantaansa ei osannut kertoa kahdeksan prosenttia vastaajista.

Naiset ovat hieman miehiä innokkaampia luopumaan kesäajasta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten kesäajasta luopumista kannattavat 50–59-vuotiaat ja vähiten 40–49-vuotiaat.

Näin kommentoitiin

Kesäajasta luopujat pitivät kellojen kääntöä jopa kiusantekona.

”Aivan turhaa kellojen veivuuta, vaikka meidän perheessä ei unirytmeihin kyllä vaikuta millään tavalla, kun on vaan tunnista kysymys. Töissä siirtely on aiheuttanut joskus hämminkiä, kun ihmiset liikkuvat väärän ajan mukaan ja joidenkin kohdalle sattuva pidempi työvuoro on lisännyt ärsytystä.”

”Kello on kone, ihminen ei. Siirto aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia.”

”Kellojen siirto on silkkaa kiusantekoa. Tunnin kellon siirrolla ei saavuteta mitään oikeita hyötyjä jossain energian säästössä. Sen sijaan sillä kiusataan eläimiä ja ihmisiä, ja sotketaan vuorokausirytmit pahimmillaan viikoiksi.”

Kesäajan puolustajat taas kommentoivat näin:

”Ilta-ajat jatkuvat kesäajan aikana pitempään valoisina ja lämpiminä. Juuri sitä saa nauttia myös kesällä työssä olevat pitempien iltalämpimien ansiosta. Ajanvaihto ei millään tavalla häiritse unta, eikä aiheuta unettomuutta.”

”Otetaan kesäaika normaaliajaksi, ja lopetetaan tarpeeton kellojen siirtely. Ei ole mitään järkeä, että siirrytään syksyllä normaaliaikaan, kun pimeä tulee jo muutenkin aikaisin. Kesällä ei kellonsiirrolla ole mitään merkitystä, mutta syksyllä valoisa tunti illalla olisi monella tapaa tarpeen.”

Kansalaisaloite asian puolesta

Suomessa tehtiin viime lokakuussa jälleen kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta. Aloite tuskin etenee eduskunnan päätettäväksi, sillä sen on allekirjoittanut vasta reilut 22 000 ihmistä.

50 000 kannatusilmoitusta pitää kerätä puolessa vuodessa. Aikaraja umpeutuu muutaman viikon kuluttua.

Viime syksynä kellojen kääntely lopetettiin Turkissa. Maan hallitus päätti, että Turkki pysyy jatkossa pysyvästi kesäajassa. Muutosta perusteltiin valoisan ajan hyödyntämisellä.

Venäjä teki päinvastaisen päätöksen lokakuussa 2014. Itäinen naapurimaamme siirtyi tuolloin pysyvästi talvi- eli normaaliaikaan.

Suomi on noudattanut kesäaikaa vuodesta 1981. Nykyään kellojen kääntämistä säätelee EU-direktiivi.

Suomessa poliitikot ottavat säännöllisesti kantaa kellojen kääntelyyn, kun sen aika lähestyy. Viime vuonna kesäajasta luopumista kannatti muun muassa kokoomuksen jyväskyläläinen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo.

Hänen mukaansa kesäajasta luopuminen sopisi nykyhallituksen norminpurkutavoitteisiin.

– Ajan pysyminen samana vuodesta toiseen helpottaisi jokaisen arkea. Näin pienessä maassa yksi aika on riittävä. Kesäajasta luopumista pitäisi vakavasti harkita, ja Suomen tulee pitää tätä esillä EU-päätöksenteossa, Wallinheimo esitti.

Muistisääntö auttaa

Mistä sitten muistaa, pitääkö kelloja kääntää maaliskuussa tunnilla eteenpäin vai taaksepäin ja miten toimitaan taas normaaliaikaan palattaessa lokakuussa?

Paras muistisääntö lienee se, että kelloja käännetään kyseisen vuoden juhannusta päin eli ”aina kesää kohti”.

Lukijaraatiin voi liittyä osoitteessa http://asiakaspalvelu.ksml.fi/vaikuta/lukijaraati/

Pitäisikö kesäajasta luopua?

Kommentti: Kesäaika on ihmisen parasta aikaa

Liity Keskisuomalaisen lukijaraatiin!

Paine kesäajasta luopumiseen kasvaa EU:ssa

Kellonajan siirtely kyllästyttää suomalaisia – selvä enemmistö luopuisi kesäajasta