Lukioiden säästölista hirvittää: "Muualla ei tällaista ole valmisteilla"

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioille valmistellaan paraikaa rankkaa säästöohjelmaa, joka puolittaisi kontaktiopetuksen määrän joka viidennellä lukiokurssilla.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n Keski-Suomen osaston puheenjohtaja Juha Paananen on sitä mieltä, että toteutuessaan säästöillä olisi erittäin raju vaikutus Jyväskylän lukiolaisten jatko-opintoihin pääsemiseen, opetuksen laatuun ja lukiokoulutuksen vetovoimaan.

– Muualla Suomessa ei tällaisia säästöjä ole valmisteilla. Jyväskylän lukiolaiset asettuvat jatkossa eriarvoiseen asemaan muihin kuntiin verrattuna, jos nämä toteutuvat, Paananen huomauttaa.

Koulutuskuntayhtymän lukiokoulutus on tehnyt alijäämää noin miljoona euroa vuodessa siitä lähtien, kun se siirrettiin pois Jyväskylän kaupungin vastuulta koulutuskuntayhtymälle elokuussa 2010.

"Oppilas ei välttämättä osaa opiskella itsenäisesti"

 Lukiokoulutukselle on asetettu tavoitteeksi, että se pääsee nollatulokseen viimeistään vuonna 2018. Valtiovallan leikkaukset lukiokoulutuksesta vaikuttavat kuitenkin niin, että säästöjä on etsittävä vielä entisten lisäksi noin kahden miljoonan euron verran. Leikkausten vaikutukset alkaisivat näkyä jo ensi vuonna, mikäli toimenpideohjelma toteutuu. Suurin osa suunnitelluista kahden miljoonan euron säästöistä kohdistuisi opetukseen. Suunnitteilla on kontaktiopetuksen vähentäminen ja itsenäisen opiskelun lisääminen noin 500 kurssilla. Näillä kursseilla opettaja olisi paikalla vain puolet ajasta, ja toinen puoli suoritettaisiin itsenäisesti.

Itsenäistä opiskelua lisättäisiin soveltavilla kursseilla, mutta myös pakollisilla ja syventävillä kursseilla, jotka ovat välttämättömiä lukion oppimäärän suorittamisessa. Myös opetusryhmiä joudutaan kasvattamaan ja oppimateriaalirahaa leikkaamaan.

Schildtin lukion opiskelijat Aatu Mattila, Onniveikko Lyly ja Tytti Vahermo toivoisivat kontaktiopetuksen säilymistä lukioissa.

– Jo nyt ysiluokalta siirtymisessä on iso kynnys. Jos kontaktiopetusta vähennetään, oppilas ei välttämättä osaa opiskella itsenäisesti, tulee huonoja numeroita ja motivaatio laskee, Vahermo sanoo.

– Itsenäisesti opiskellessa ei tule opeteltua asioita niin hyvin. Parempi on, kun opettaja on paikalla, Lyly ja Mattila toteavat.

Koulutuskuntayhtymän lukioissa on tällä hetkellä yhteensä noin 2?500 kurssia, itsenäisen opiskelun lisääminen koskisi siis joka viidettä kurssia.

Noin 20 opettajan virkaa poistuisi

Lukioliikelaitoksen johtaja Antti Rastelan laskujen mukaan säästöjen myötä lukio-opetuksesta leikkautuisi pois noin 20 opettajan virkaa, koska opetusta annettaisiin vähemmän. Opettajia on tällä hetkellä 157.

Lukioliikelaitoksen johtokunta käsitteli toimenpideohjelmaa viime viikon kokouksessaan. Ohjelma herätti johtokunnassa siinä määrin huolta ja keskustelua, että se lähetettiin takaisin valmisteluun, jotta toimenpiteiden konkreettiset vaikutukset voitaisiin arvioida.

Johtokunnan puheenjohtaja Katja Isomöttönen (kok.) kertoo, että arviot säästötoimien vaikutuksista valmistuvat huhtikuun kokoukseen.

– Haluamme nyt kirjoittaa auki toimenpiteiden vaikutukset, että ihmiset ymmärtävät, minkälaisessa kurimuksessa lukiokoulutus tällä hetkellä on. Viimeinen seinä on jo tullut vastaan, Isomöttönen huomauttaa.

Hän ei pidä itsestään selvänä, että lukiolaisten siirtäminen itsenäiseen opiskeluun sujuisi automaattisesti kaikilta hyvin.

– Täysin itsenäinen opiskelu on aika vaativa suoritus noin nuorelta opiskelijalta.  Silloin, kun lukiokoulutus oli vielä Jyväskylän kaupungin omaa toimintaa, kaupunki tuki koulutusta noin 1,5 miljoonalla eurolla, eli  850 eurolla oppilasta kohden valtion yksikköhinnan päälle. Koulutuskuntayhtymälle siirron jälkeen kaupunki ei ole laittanut lukiokoulutukseen enää senttiäkään.

Rastela toivoo, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän kaupunki voisivat asettua yhteiseen pöytään puhumaan siitä, mitä kaupunki tavoittelee lukiokoulutukseltaan.

– Nyt tarvittaisiin selkeä keskustelu ja yhteinen tahtotila, miten tästä mennään eteenpäin, Rastela huomauttaa.

Kaupungilla valmius keskustella

Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.) kertoo, että Jyväskylän kaupunkia ei toistaiseksi ole lähestytty asian tiimoilta.

– Kaupungilla on ilman muuta valmius keskustella lukiokoulutuksen tilanteesta. Intressi turvata lukiokoulutus on vahva ja säästöt herättävät huolta, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mielestä koulutuskuntayhtymän mahdollisesta tukemisesta olisi syytä käydä keskustelua hyvissä ajoin ennen ensi vuoden talousarvion laadintaa.

– Meillä on jo nyt haasteita turvata perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu, joten helppo yhtälö ei todellakaan ole.

Mäkisen mukaan kaupunginhallitus perehtyy asiaan, ja sivistyslautakunnassa siitä on jo keskusteltu.

– Koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsenten, asiantuntijalautakunnan sekä valmistelusta vastaavien viranhaltijoiden näkemys kiinnostaa, Mäkinen summaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .