Lukion matematiikan arvosanoista paljastui hurjaa heittelyä: Arvosana 5 voi olla toisessa lukiossa 9

Ilmiö koskee noin 7000-8000:tta opiskelijaa.

Lukioiden matematiikan arvosanalinjat eroavat toisistaan ratkaisevasti, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista.

Karvin mukaan vaativassa lukiossa arvosanan 5 saanut opiskelija voi olla osaamiseltaan samalla tasolla kuin arvosanan 9 jossain toisessa lukiossa saanut opiskelija.

– Tämä ilmiö koskee noin 7000–8000:tta opiskelijaa, kertoo Karvin erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen.

Hänen mukaansa ilmiölle yksi selitys on, että lukioissa ei esimerkiksi ole perusopetuksen kaltaista mekanismia, jolla olisi mahdollisuus tietää mitä pitää osata, että saa esimerkiksi arvosanan kahdeksan. Hänestä myös erilaiset sisällöt ja etenemistahdit ovat ilmiön taustalla.

Raportin mukaan ylioppilastutkinnon ajatellaan tasoittavan tilannetta, mutta näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu.

Raportti ehdottaakin kolmea ratkaisutapaa, joista kevyemmät ovat, että arvosanat muutetaan vertailukelpoisiksi suhteuttamalla ne käytyihin kursseihin ja ylioppilaskokeen arvosanaan tai kehitetään koulujen kokeiden rinnalle maanlaajuiset oppilaan taitotasoa mittaavat testit. Raskain ja viimeinen vaihtoehto on Metsämuurosen mukaan, että lukioon kehitettäisi uusi mittatikku-järjestelmä, jossa kuhunkin arvosanaan vaadittava osaaminen olisi määritelty tarkemmin.

Erot yllättivät

– Monet asiat ovat kyllä silmien alla, mutta erot ovat yllättävän suuria, kommentoi Matemaattisten aineiden opettajien liiton Maolin puheenjohtaja, lehtori Leena Mannila tuloksia.

Mannilan mukaan arviointia voidaan saada tasapuolisemmaksi lisäämällä kaikille yhteisiä valtakunnallisia kokeita nivelvaiheisiin. Lukion päättövaiheessa olisi hyvä pitää arvosanoja tasoittava preliminäärikoe tai vastaava valtakunnallisesti yhteinen koe.

Hän pitää ylioppilaskoetta riittävänä mittatikkuna, mutta sen pakollisuutta pitäisi vielä pohtia.

– Oman koulun lyhyen matematiikan opiskelijat ovat myöntäneet, että olisivat keskittyneet paremmin, jos olisivat valinneet kirjoittavansa sen, sanoo Mannila.

Raportin mukaan toisen asteen koulutuksen lopussa parhaista matematiikan osaajista naisia on vain 27 prosenttia, kun miehiä on 73 prosenttia.

Mannilan mukaan tytöt ovat tunnollisia puurtajia ja usein kokevat olevansa parempia muissa oppiaineissa. Metsämuurosen mukaan on nähtävissä, että kehityspolku alkaa jo viidennellä luokalla, kun osa tytöistä luopuu matematiikkaan panostamisesta.

– Meidän on kannustettava tyttöjä, ja myös vanhemmat pitäisi ottaa mukaan. Raportissahan tuli esille myös vanhempien koulutustaustan merkitys, sanoo Mannila.

Juttu tiistailta 14.3. Korjattu tieto, että matematiikan arvosanaa käytettäisiin korkeakoulujen hakuprosesseissa. Näin ei pääasiassa tehdä.