Lukiotutkija ei innostu oppiainerajat ylittävistä tehtävistä –  viisi pakollista ainetta tuskin kynnyskysymys

Ylioppilastutkintouudistus ei merkitsevästi venytä tutkintoaikoja, arvioi erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksesta. Uudistuksessa kirjoitettavien aineiden vähimmäismäärä nousee neljästä viiteen.

Lukio-opintoja ja ylioppilastutkintoa tutkinut Kupiainen ei usko tutkintoaikojen venyvän nykyisestä, koska jo tällä hetkellä valtaosa kokelaista kirjoittaa vähintään viisi ainetta. Poikkeuksena tähän ovat kuitenkin kaksoistutkintoa suorittavat, jotka tyypillisesti ovat kirjoittaneet nykyisin vaadittavat neljä ainetta.

–  Niiden opiskelijoiden osuus, jotka eivät kirjoita viittä ainetta, on suhteellisen pieni – noin viidennes, Kupiainen sanoo.

–  Näiden tietojen valossa en näe ainemäärän kasvua kovin suurena ongelmana, mutta toki joillekin se voi hyvinkin olla sitä. Esimerkiksi juuri kaksoistutkinnon suorittajille, Kupiainen sanoo.

Muun muassa lukiolaisten edunvalvoja Suomen Lukiolaisten liitto SLL on ollut huolissaan kasvavasta työmäärästä.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa aletaan vuodesta 2020 eteenpäin hyödyntää suoraa todistusvalintaa nykyistä enemmän. Todistusvalinnassa pisteytetään useimmiten viisi koetta.

–  Korkeakouluun haluavat ryhtyvät siis kirjoittamaan viisi ainetta muutenkin, Kupiainen sanoo.

Opettajille lisätyötä

Uudistuksessa halutaan tuoda kaikkiin aineisiin reaaliaineista jo ennestään tutut oppiainerajat ylittävät tehtävät. Kupiainen suhtautuu tähän muutokseen kriittisesti, mutta muun muassa SLL ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat pitäneet kehityssuuntaa hyvänä.

–  En ihan näe sitä tarvetta, että itse opinnoissa ja koetehtävissä lähdettäisiin laajentamaan, Kupiainen sanoo.

Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan oppiainerajat ylittävät tehtävät kokeissa vahvistavat laajaa yleissivistystä.

Kupiainen uskoo, että oppiainerajat ylittävien tehtävien lisääminen kaikkiin kirjoitettaviin aineisiin voi luoda epävarmuutta kokelaissa. Hän huomauttaa myös, että kyseiset tehtävät vaativat myös opettajalta laajaa osaamista, vaikka ylioppilastutkintotehtävien vastauksien arviointikriteerit annetaan Ylioppilastutkintolautakunnalta (YTL).

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo, että tuleva muutos on tiedostettu liitossa, mutta erityisiin toimiin ei kuitenkaan ole toistaiseksi ryhdytty.

–  Oppiainerajojen ylittävät tehtävät todennäköisesti lisäisivät hieman tehtäviä tarkastavien opettajien työtä, muttei kuitenkaan merkitsevästi, Luukkainen sanoo.

Oppiainerajat ylittäviä "kevytsarjalaisia" jo paljon

Sekä YTL:stä että opetus- ja kulttuuriministeriöstä viestitetään, että oppiainerajat ylittävät tehtävät ovat jatkossakin sellaisia, joista selviää opetussuunnitelman oppimistavoitteiden avulla. YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan lukion opintosuunnitelman perusteiden uudistuksen on nytkähdettävä eteenpäin ennen kuin konkreettisia esimerkkejä mahdollisista tulevaisuuden oppiainerajat ylittävistä tehtävistä voi antaa.

–  Kevyttä versiota kyseisistä tehtävistä löytyy kuitenkin jo hyvin monipuolisesti ylioppilaskokeista. On hyvä muistaa, että kyseessä ei ole mikään uusi asia. Tälläkin hetkellä useissa aineissa tulee vastaan esimerkiksi tilastoja, joiden ymmärtämisessä on hyötyä muissa aineissa opituista tilastotaidoista, Tähkä sanoo.

Hallitus antoi esityksen ylioppilastutkinnon uudistuksesta eduskunnalle viime viikolla. Muutokset koskevat opiskelijoita, jotka aloittava ylioppilastutkinnon suorittamisen keväällä 2022 tai sen jälkeen. Sitä ennen aloittavat kokelaat tekevät tutkinnon nykyisten vaatimusten mukaisesti.