Luonnonvarakeskuksen kalanviljelylaitokselta löytyi IHN-virusta – yhteyttä muihin tapauksiin tutkitaan

Evira selvittää asiaa.

Luonnonvarakeskus Luken kalanviljelylaitokselta Pohjois-Savon Tervossa on löytynyt kaloihin tarttuvaa IHN-virusta. Tervon laitokselta on toimitettu kirjolohia myös Pohjois-Pohjanmaan Iissä toimivaan kalanviljelylaitokseen, josta tavattiin IHN-virusta marraskuun lopulla. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa havaittu IHN-tartunta. Tämän viikon maanantaina ilmeni, että tautia oli siihen mennessä tavattu kaikkiaan kolmessa kalanviljelylaitoksessa.

Luken vihreän teknologian johtaja Eeva-Liisa Ryhänen kertoo STT:lle, että vielä ei tiedetä, onko Iissä löytynyt tartunta lähtöisin Tervosta.

– Sitä emme tässä vaiheessa pysty varmuudella sanomaan. Asiaa selvitetään, Ryhänen sanoi.

Iihin toimitusta kalaerästä on Ryhäsen mukaan viety kaloja myös neljään muuhun laitokseen. Evira tutkii tartunnan leviämisreittejä parhaillaan ja kartoittaa ongelman laajuutta. Lisätietoa saadaan Ryhäsen mukaan ehkä ensi viikon aikana.

Viranomaiset selvittävät Tervon koko kalaliikennettä kahden viime vuoden ajalta. Tervosta on sinä aikana toimitettu 79 erää kirjolohia tai kirjolohen mätiä eri kohteisiin Suomessa.

Siirtokielto istutuskaloille Kymijoen vesistöissä

Virushavainnon takia Evira on määrännyt koko Kymijoen vesistöalueelle siirtokiellon, joka koskee alueen kalalaitoksia. Alueelle ei saa toistaiseksi istuttaa virukselle alttiita lajeja, mutta kalastus voi jatkua normaalisti.

IHN-virus voi tarttua lohikalojen lisäksi muihinkin kalalajeihin, esimerkiksi haukiin ja ankeriaisiin. Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. Siihen ei ole olemassa lääkettä eikä rokotetta. Ihmisiin tai muihin tasalämpöisiin eläimiin IHN-virus ei tartu. Kalaa voi syödä normaalisti.

Taudin leviäminen Suomessa voi kuitenkin vaikeuttaa elävien kalojen ja niistä saatavien tuotteiden vientiä ulkomaille. Eri mailla on asiasta erilaisia sääntöjä. IHN-virusta esiintyy Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa sekä Venäjällä.

Tautiin sairastuneet kalat ovat tyypillisesti tummia väriltään ja saattavat uida epänormaalisti, tehden esimerkiksi spiraalimaisia tai syöksähteleviä uintiliikkeitä. IHN tappaa yleensä alle kahden kuukauden ikäisiä kaloja. IHN-tautiin viittaavista oireista tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille, joka huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Eviraan.