Luontoon hylätty lasipullokin voi sytyttää metsäpalon – nyt jännitetään, lyövätkö salamat viikonloppuna rutikuivaan maastoon

Tyypillisin syy metsäpalon roihahtamiseen on tänäkin kesänä ollut luontoon sytytetty nuotio. Keväällä kipinät karkailivat heinikkoon yleisimmin ihmisten polttaessa roskia ja puutarhajätteitä. Tienvarsien luontopaloissa pelastuslaitoksen syyttävä sormi sojottaa usein tupakantumppeja autoista ulos viskanneita kohti.

Jämsänkoskella syttyi viime sunnuntaina 29. heinäkuuta korpilahtelaisten Ahosten mökin lähellä metsäpalo, jonka ohikulkija onneksi huomasi jo alkuvaiheessa. Mökkinaapureiden ja muiden paikalle osuneiden ripeä toiminta esti suuremman palon syttymisen, eikä Jämsänkosken ja Koskenpään palokuntien tarvinnut huolehtia kuin jälkisammutuksesta.

Palon syttymissyyksi epäillään luontoon hylättyä lasipulloa, joka on toiminut ennätyspitkien helteiden kuivattamassa maastossa kuin auringonsäteet polttopisteeksi muuttava suurennuslasi.

– Selkeää syttymissyytä ei Jämsänkoskella löytynyt. Joku lasipullo paikalta siellä. Täysin varmuudella tätä ei pysty todistamaan, mutta paikalla olleiden mukaan pullon läpi tulleet auringonvalon heijastukset saattaisivat olla syynä, Jämsän paloaseman aluepalomestari Tuomas Lyytikkä sanoo.

Kupera lasipinta ja salamat voivat sytyttää maastopalon

Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntin mukaan luontoon jätetty lasipullo on esiintynyt vuosikausia alan oppikirjoissa yhtenä maastopalon syttymissyynä.

– Ei se kaikkein yleisin ole, mutta erilaisia optisia syitä on tunnistettu useita. Nyt kun aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta 50 päivää, niin kyllä erilaiset kaarevat lasipinnat pystyvät ainakin teoriassa kohdentamaan auringonsäteet johonkin syttyvään materiaaliin. Ihan niin kuin suurennuslasi pikkupoikien leikeissä. Myös rakennusten kuperat peilipintaiset julkisivut, jotka ovat erityisesti Yhdysvalloissa yleisiä, voivat kovassa auringonpaisteessa sytyttää paloja, Jäntti kertoo.

Maastopalon ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja on Jäntin mukaan tulta huolimattomasti käsitellyt ihminen. Homo sapiensin sähläämisen lisäksi joskus asia on luontoäidin käsissä, kun ukkossalamat sytyttävät maastopaloja. Usein salaman roihauttama tuli kuitenkin sammuu ukkoskuuron tiputteleman sateen takia.

– Nyt vain on ollut niin kuivaa, että aika paljon vettä pitää sataa, ennen kuin maasto luonnossa kunnolla kastuu, Jäntti sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .