Luutuneet asenteet jarruttavat uusien proteiinilähteiden käyttöä

Palkokasvit voisivat korvata soijan ja vähentää kasvihuonepäästöjä

Lautasliinalla on näkkäri, jonka leipomiseen on käytetty kymmenen prosenttia hyönteisjauhoa. Leipäpalasen päällä köllöttelee paahdettuja jauhomatoja ja kotisirkkoja miedossa chilimajoneesissa. Ei muuta kuin silmät kiinni, suu auki ja "bon appétit".

Paahdetut, suutuntumalta mukavan rapsakat jauhomadot eivät yksinään maistu juuri miltään, ei sen enempää kuin maustamaton paistettu jauhelihakaan maistuisi.

Uusien proteiinilähteiden etsinnässä katse on kiinnitetty erityisesti kasveista ja hyönteisistä saataviin proteiineihin. Nykyisin kasvisproteiinia ei Helsingin yliopiston professorin Kristina Lindströmin mukaan hyödynnetä Suomessa ihmisravinnossa juuri ollenkaan.

– Palkokasveja kuten hernettä, papua ja härkäpapua kasvatetaan Suomessa hyvin vähän, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan maailma pyörii soijan ympärillä, mutta Suomeen sitä tuodaan lähinnä eläinten rehuksi.

– Soijaproteiinia tuodaan Suomeen melkein kymmenen kertaa enemmän kuin palkoviljaa tuotetaan. Jos palkoviljoja kasvaisi kesantopelloilla, se voisi teoriassa korvata soijan tuonnin.

Palkokasvit pystyvät muodostamaan symbioosin typpeä sitovien bakteerien kanssa ja optimoitu viljelytekniikka vähentäisi kasvihuonepäästöjä.

– Seosviljely ja vuoroviljely mahdollistavat sen, että palkokasvin jälkeen jokin muu kasvi voi hyödyntää ylimääräisen maaperään jääneen typen.

Laki jarruttaa hyönteisten hyödyntämistä

Hyönteisiä käyttää arkiravinnossaan yli kaksi miljardia ihmistä maailmassa. Suomessa hyönteisiä ei kuitenkaan saa tuoda maahan, myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi.

– Sellaisia arvioita on heitetty, että lakiin voisi tulla muutos vuonna 2018, sanoo Lauri Jyllilä Hyönteistalouden Akateemisesta Kehittämisyhdistyksestä.

Hollannissa ja Belgiassa on ollut luvallista myydä hyönteisiä syötäväksi 2000-luvun alusta lähtien.

Entä jos ajatus matojen syömisestä ällöttää liikaa?

– Suomen markkinoilla hyönteisiä ilman muuta myytäisiin ensin jalostettuna jauhoksi. Vaihtoehtona voisi olla myöhemmin myös kokonaisia hyönteisiä. Jauhomatoja voisi esimerkiksi lisätä katkarapujen tapaan salaattiin, Jyllilä sanoo.

Nyhtökauraa possun ystäville

Markettien lihahyllyistä voi jo löytyä nyhtökauraa, jota valmistetaan kaurasta ja palkokasveista.

– Haluamme tarjota vaihtoehdon jauhelihan ja kanasuikaleen metsästäjälle, sanoo nyhtökauran kehittäneen Gold&Green Foods -yrityksen toimitusjohtaja Maija Itkonen.

Itkosen mukaan tuotteen kohderyhmänä ovat sekasyöjät, sillä kasvissyöjät jo tietävätkin, mistä saavat tarvittavat proteiinit lihan sijaan. Nyhtökaura on kehitetty muistuttamaan rakenteeltaan nyhtöpossua ja sen proteiinipitoisuus on esimerkiksi kananlihaa suurempi.