Maahanmuuttovirasto: Kuka tahansa Irakiin palaava ei ole vaarassa joutua aseväkivallan kohteeksi

"Kehitys on ollut haurasta, ja sitä pitää seurata"

Irakissa ei ole tällä hetkellä alueita, joilla aseellinen väkivalta olisi niin äärimmäistä, että kuka tahansa alueelle palaava olisi vaarassa joutua aseväkivallan kohteeksi. Näin arvioi Maahanmuuttovirasto (Migri) päivitetyssä katsauksessaan.

Migrin oikeus- ja maatietoyksikön ylitarkastaja Juuso Hyvärinen sanoo STT:lle, että vuosina 2016–2017 Irakissa on ollut selviä rintamalinjoja, joissa Isis on taistellut esimerkiksi Irakin hallituksen joukkoja vastaan. Näitä linjoja on ollut esimerkiksi Mosulissa sekä Syyrian ja Irakin välisellä rajalla.

Nyt näitä selviä rintamalinjoja ei enää käytännössä ole, vaikka väkivallan uhka on edelleen korkea useilla alueilla Irakissa eikä terrorismia ole kokonaan kitketty maasta, Hyvärinen sanoo.

– Isis on siirtynyt sissisodankäyntiin, eikä Irakissa ei ole sellaisia alueita, että kuka tahansa voi kohdata väkivaltaa, vaikka väkivaltaa on.

Hyvärisen mukaan Irakin alueen siviiliuhrien määrät ovat olleet laskussa.

– Kehitys on ollut haurasta, ja sitä pitää seurata.

Migrin mukaan arvioissa otetaan huomioon turvapaikanhakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Henkilökohtaisen uhan vuoksi selvitetään myös, onko turvapaikanhakijan mahdollista asettua asumaan sellaiselle alueelle, jolla uhkaa ei muuten katsota olevan.

Irakilaisten palautukset ovat puhuttaneet Suomessa. Muun muassa kansalaisryhmä Stop Deportations on arvostellut palautuksia ja kertonut, että palautetut olisivat joutuneet väkivallan kohteiksi maassa.

Yle uutisoi viikonloppuna, että Irakin poliisi lähetti joukon maahan palautettavia takaisin Suomeen. Suomen poliisi vahvisti tapahtuman Ylelle.

Afganistanissa uhka on paikoin äärimmäisen korkea

Maahanmuuttovirasto päivitti myös katsaukset Afganistanin ja Somalian turvallisuudesta.

Migrin mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt epävakaana. Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään.

– Viime aikoina turvallisuustilanne on heikentynyt Afganistanissa tietyillä alueilla, kun Taleban on aloittanut toukokuussa taistelut Farahin ja Ghaznin alueilla, Hyvärinen sanoo.

Maahanmuuttoviraston mukaan myös Somalian ihmisoikeus- ja turvallisuustilanne on pysynyt vaikeana eikä muutoksia ole ollut.

Somaliassa tilanne ei kuitenkaan ole millään alueella sellainen, että jokaiselle sieltä kotoisin olevalle olisi perusteita antaa turvapaikka tai myöntää toissijaista suojelua ainoastaan kotipaikan perusteella, Migri arvioi.

Migri voi tehdä kielteisen turvapaikkapäätöksen ja päättää, että ihmisen tulee poistua maasta, mutta itse palautuksen tekee poliisi.

STT ei tavoittanut keskiviikkona ketään Poliisihallituksesta kommentoimaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ulkomaalaisten palautuksia.

Miten Maahanmuuttovirasto tekee maakohtaiset arviot?

– Lähtömaista kerätään tietoa esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä, paikallisilta ihmisoikeusjärjestöiltä, kansalaisjärjestöiltä sekä tutkimusjärjestöjen ja muiden maahanmuuttovirastojen aineistoista.

– Migri on tehnyt vuoden aikana tiedonhankintamatkan Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan. Matkan tarkoituksena oli luoda maihin kontaktiverkosto, jonka avulla voidaan hankkia tietoa turvallisuustilanteesta.

– Bagdadissa käytiin loka-marraskuussa. Somaliassa ja Afganistanissa käytiin alkuvuodesta 2018.

– Maahanmuuttoviraston arvio Irakin turvallisuustilanteesta perustuu erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ohjeistukseen siitä, miten aseellisen väkivallan tasoa on arvioitava. Sen mukaan välivallan tasoa arvioidessa pitää huomioida esimerkiksi siviiliuhrien määrä sekä taisteluiden vaikutusalue ja voimakkuus.

– Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta käytetään apuna, kun arvioidaan aseellisen väkivallan tasoa. Tuomioistuin arvioi esimerkiksi sitä, kuinka paljon väkivalta aiheuttaa siviiliuhreja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.