Maahanpyrkijöitä aletaan majoittaa kansanopistoihin

Ilman huoltajaa Suomeen tulleita nuoria turvapaikanhakijoita ryhdytään majoittamaan myös kansanopistoihin. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että Turun, Lieksan ja Kiteen kristilliset opistot, Itä-Karjalan kansanopisto ja Järvenpään seurakuntaopisto ovat jo majoittaneet ensimmäiset alaikäiset nuoret.

Maahanmuuttovirasto arvioi, että kansanopistoissa voisi löytyä majoituspaikkoja 120–150 nuorelle turvapaikanhakijalle.

Nuoret olisivat kansanopistoissa majoittuessaan edelleen kirjoilla alaikäisille, yksin maahan tulleille turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa. Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen olisi vastaanottokeskusten vastuulla.

Nuorille turvapaikanhakijoille tarkoitettuja vastaanottokeskuspaikkoja lisätään Espoossa, Tampereella, Kristiinankaupungissa ja Siuntiossa. Lisäksi Hämeenkyröön suunnitellaan yksikköä muutamalle kymmenelle lapselle.

Näiden lisäksi Maahanmuuttovirasto selvittää mahdollisuuksia avata alaikäisille yksin tulleille turvapaikanhakijoille suunnattuja ryhmäkoteja ja tukiasumisyksiköitä usealla paikkakunnalla.

Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen voi saapua koko tämän vuoden aikana jopa 15 000 turvapaikanhakijaa.

Helsingin keskukset ovat täyttyneet äärimmilleen

Helsingin vastaanottokeskukset ja niiden toimipisteet ovat ääriään myöten täynnä. Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Laura Rädyn mukaan uusia paikkoja tarvitaan heti ensi viikolla.

– Vetoan pääkaupunkiseudun muihin kuntiin, että he auttaisivat tässä akuutissa tilanteessa ja tarjoaisivat tiloja, Räty sanoo.

Perjantaiaamuna Helsingin vastuulla oli 1 750 turvapaikanhakijaa, vaikka Helsingillä on kolmessa pysyvässä vastaanottokeskuksessa vain puolensataa paikkaa. Tilannetta on paikattu väliaikaisratkaisuilla.

Vastaanottokeskuksia tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulla, sillä suurin osa hakijoista tulee Helsinkiin.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajan Jorma Kuuluvaisen mukaan ensivaiheen selvitykset olisi hyvä tehdä mahdollisimman lähellä maahantulopaikkaa.

– Pääkaupunkiseudulla on resursseja tehdä ensiselvityksiä muuta Suomea paremmin. Järkevintä olisi, että ne tehtäisiin täällä ja vasta sitten hakijat siirrettäisiin muualle Suomeen, Kuuluvainen sanoo.

Ensimmäisissä selvityksissä poliisi muun muassa selvittää hakijan matkareitin ja Maahanmuuttovirasto hakijan perustelut turvapaikanhaulle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.