Maakotkien pesintä onnistui tänä vuonna erinomaisesti – "Kaikki meni kohdilleen"

Maakotkan pesintätulos oli tänä vuonna poikkeuksellisen hyvä, kertoo Metsähallitus. Maakotkan pesätarkastuksissa todettiin 161 onnistunutta pesintää, jotka tuottivat 205 rengastusikäistä maakotkan poikasta. Pesintätulos oli erinomainen erityisesti Pohjois-Suomessa Oulujoen pohjoispuolella, ja etelämpänä tulos oli normaali.

Metsähallituksen ylitarkastajan Tuomo Ollilan mukaan yli 200 poikasen pesintävuodet ovat poikkeuksellisia. Viime vuonna maakotkalla oli erittäin heikko vuosi. Silloin todettiin yhteensä 92 onnistunutta pesintää ja 108 poikasta.

Pesinnän onnistumiseen tänä vuonna vaikuttivat pesinnän kannalta suotuisat kevätsäät. Myös kotkan ravintotilanne oli hyvä, sillä kanalintuja ja jäniksiä on ollut viime vuotta enemmän.

–  Kaikki meni kohdilleen, Ollila sanoo iloisena.

Pesintätuloksen vaihtelu on kuitenkin maakotkalla normaalia, ja peräkkäisten vuosien välillä voi olla suuriakin eroja.

Maakotka on vaarantunut ja erityisen suojeltava laji. Ollilan mukaan lajin kehitys on silti tällä hetkellä myönteinen. Maakotka on pitkäikäinen ja hitaasti pesivä laji, joten kannan kasvu tapahtuu hitaasti, Ollila lisää. Pesivä kanta vuonna 2017 oli arviolta 335–460 paria.

Metsähallituksen mukaan maakotkan pahin uhka on häirintä pesäpaikoilla. Myös sopivien pesäpuiden puute, kanalintujen vähentyminen sekä kemikalisoituminen voivat uhata lajia.

Tunturihaukalla myös huippuvuosi

Metsähallituksen Luontopalvelujen ja vapaaehtoisten kesällä tekemissä maakotkan pesätarkastuksissa todettiin noin 380 asuttua maakotkareviiriä. Tänä vuonna löydettiin kahdeksan uutta reviiriä. Suomessa tunnetaan yhteensä yli 550 maakotkareviiriä, joista asuttuina viimeisen viiden vuoden aikana on ollut noin 450.

Yleisövihjeiden perusteella löytyi kahdeksan uutta pesää joko vanhoilta tai kokonaan uusilta reviireiltä. Metsähallitus maksaa maakotkan pesän ilmoittajalle aiemmin tuntemattomasta pesästä 99 euron löytöpalkkion.

Alustavien tietojen mukaan myös tunturihaukalla oli tänä vuonna parempi pesintävuosi kuin aikoihin, Ollila kertoo. Erittäin uhanalaisen tunturihaukan pesintämenestykseen vaikutti se, että riekkokanta on ollut erityisen hyvä. Riekot ovat tunturihaukan pääravintoa. Tunturihaukkojen pesivä kanta on arviolta vain 15–27 paria.

Ollilan mukaan vaarantuneella muuttohaukalla näyttää sen sijaan olleen keskimääräistä heikompi pesintävuosi. Muuttohaukka pesii touko–kesäkuussa, ja kesäkuun kylmät sadekelit olivat "myrkkyä" pesinnälle, Ollila kertoo. Muuttohaukan pesivän kannan arvioidaan olevan 275–315 paria.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Avoimen väylän hakukelpoisuusehtoja on kevennetty – pääseekö yliopistoon nyt heikommalla osaamisella?

Tutkinta Pekka Katajan epäillystä murhayrityksestä edistyy – poliisi sai käsiinsä uuden videon

Kunnat jakavat suojamaskeja ilmaiseksi – tämä on tilanne nyt Jyväskylässä, Laukaassa, Äänekoskella ja Jämsässä

Jyväskylä antaa linja-autoissa matkustaville kahdeksan ohjetta – näillä keinoilla tartuntojen uskotaan pysyvän mahdollisimman vähäisinä

Kuntaliitto: Korona heikentää kuntataloutta 1,7 miljardilla eurolla ensi vuonna

THL peräänkuuluttaa koronaviruksen testauskapasiteetin kasvattamista – myös testimenetelmiä halutaan lisätä

Palokan suurpalossa kotinsa menettäneille kerätään sunnuntaina rahaa kokkaamalla

Yön uutiskooste: EU:n ulkoministerit järjestävät ylimääräisen kokouksen jännitteistä maailmalla – asialistalla muun muassa Valko-Venäjän tilanne

Älylän arvokas alue suojellaan entistä vahvemmin – muun muassa tonttien lisärakentamisoikeutta vähennetään

Hallituksen sote-esitys heiluttaa kuntien taloutta Kuntaliiton mielestä liikaa – Katso, kuinka paljon oma kuntasi häviäisi tai voittaisi

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.