Maakuntavaalit eivät kiinnosta maakuntajohtajia: "Virkamiehen on viisainta pysyä lestissään"

Nykyiset maakuntajohtajat voivat asettua ehdolle tulevissa vaaleissa, koska he eivät automaattisesti jatka tehtävässään maakuntauudistuksen jälkeen.

Maakuntajohtajat eivät aio asettua ehdolle ensi vuoden maakuntavaaleissa, jotka järjestetään ensimmäistä kertaa tammikuussa 2018. Yksikään Uutissuomalaisen kyselyyn vastannut maakuntajohtaja ei pitänyt todennäköisenä ehdokkuuttaan vaaleissa.

Suurimmalla osalla maakuntajohtajista oli ehdokkuuteen selkeän kielteinen kanta.

– En missään nimessä asetu ehdolle, Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen sanoo.

– Ehdokkuus maakuntavaaleissa ei ole käynyt edes mielessäni, Satakunnan vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä toteaa.

Maakuntajohtajia on kaikkiaan 18. Heistä 16 ilmoitti, ettei aio olla ehdolla maakuntavaaleissa. Kaksi maakuntajohtajaa ei halunnut vastata kysymyksiin.

"En ole edes tiedostanut tätä"

Suurin osa maakuntajohtajista perusteli kielteistä kantaansa virkamiehen roolilla.

– En asetu ehdolle mihinkään vaaleihin. Ammattijohtajan ja virkamiehen roolissa en koe kohdallani poliittista toimintaa mielekkääksi, Pohjois-Savon Marko Korhonen perustelee.

– En pidä (ehdokkuutta) todennäköisenä. Virkamiehen on viisainta pysyä lestissään, Etelä-Karjalan Matti Viialainen sanoo.

Maakuntavaaleissa vaalikelpoisia eivät ole maakunnan palveluksessa olevat henkilöt. Nykyiset maakuntajohtajat voivat kuitenkin asettua ehdolle tulevissa vaaleissa, koska he eivät automaattisesti jatka tehtävässään maakuntauudistuksen jälkeen. Nykyisillä maakuntajohtajille ei ole oikeutta siirtyä uuden maakunnan maakuntajohtajan virkasuhteeseen muutoin kuin viranhaltijalainsäädännön mukaisesti avoimen ja julkisen virantäytön kautta.

Jos henkilö tulisi valituksi maakuntavaltuustoon ja myöhemmin maakuntajohtajaksi, hän joutuisi luopumaan valtuustopaikastaan.

– Tämä on kyllä yllättävä asia, en ole edes tiedostanut tätä (ehdokkuuden mahdollisuutta), Pohjanmaan vt. maakuntajohtaja Kaj Suomela pohtii ja lisää, ettei aio asettua ehdolle.

Samanaikaisesti 18 maakuntajohtajan virkaa auki

Vaikka nykyjohtajat eivät innostu asettumaan ehdolle maakuntavaaleissa, kiinnostavat uusienkin maakuntien johtotehtävät monia. Uutissuomalaisen kyselyyn vastanneista maakuntajohtajista seitsemän kertoi olevansa kiinnostunut tehtävästä maakuntauudistuksen jälkeenkin.

– Toimin viransijaisena, mutta kiinnostusta on, Pohjois-Pohjanmaan Jussi Rämet myöntää, mutta huomauttaa, että henkilövalinnoista on turhan aikaista puhua.

Uusista maakunnista sekä niiden ja maakuntajohtajien tehtävistä tiedetään vielä varsin vähän, siksi moni maakuntajohtaja päättää asian myöhemmin tai ei halua kertoa kantaansa.

– Maakuntajohtajan tehtävä tulee olemaan kiinnostava ja keskeinen tehtävä maakunnissa. Itselleni sen miettiminen ei ole nyt ajankohtaista, Pohjois-Karjalan vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen sanoo.

Vain Etelä-Karjalan Matti Viialainen pitää epätodennäköisenä hakeutumistaan uudelleen maakuntajohtajan tehtäviin.

– Ne on eri henkilöt, jotka talon rakentavat ja toiset, jotka siinä sitten asustavat.

Maakuntavaaleilla valittavat maakuntavaltuustot aloittavat toimikautensa vuoden 2018 maaliskuun alusta. Valtuustot valitsevat uudet maakuntajohtajat.

– Vuoden päästä on liki samanaikaisesti auki 18 maakuntajohtajan virkaa. On mielenkiintoista nähdä, moniko nykyisistä maakuntajohtajista on kiinnostunut vaihtamaan maakuntaa, Keski-Suomen Tapani Mattila pohtii.

Näin kysely tehtiin

Maakuntajohtajilta kysyttiin sähköpostitse 1) Pidätkö todennäköisenä, että asetut ehdolle maakuntavaaleissa? Miksi/miksi et? ja 2) Oletko kiinnostunut maakuntajohtajan tehtävästä vielä maakuntauudistuksen jälkeenkin?

Kysely tavoitti kaikki 18 maakuntajohtajaa. Heistä kaksi ei halunnut vastata.

Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sotea sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä.