Maakuntien taloudelliset erot ovat kaventuneet

Maakuntien välillä on yhä taloudellisia eroja, vaikka ne ovatkin pienentyneet, käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan kesäkuun lopulla julkaisemasta selvityksestä.

Vuonna 2000 Keski-Suomessa bruttokansantuote henkeä kohden oli 15,8 prosenttia Suomen keskiarvoa pienempi. Vuonna 2015 Keski-Suomi jäi keskiarvosta hieman enemmän, 17,2 prosenttia.

Uudellamaalla vastaavat luvut olivat 37,6 ja 32,6 prosenttia suuremmat kuin Suomen keskiarvo.

Selvityksessä ei ole otettu huomioon alueellisia hintatasoeroja, jotka eivät ole edullisia Uudellemaalle. Siksi Etlan tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan taloudelliset erot voivat olla todellisuudessa jopa pienempiä kuin selvityksestä käy ilmi.

Samaan aikaan kun erot työllisyydessä, tuottavuudessa ja bruttokansantuotteessa ovat pienentyneet, ovat maakuntien väliset palkkaerot kasvaneet.

Malirannan tulkinnan mukaan selvityksen tulos on maakuntien kannalta pääosin lohdullinen ja rohkaiseva. Ongelmallisena hän pitää juuri palkkaerojen kehitystä, ja sitä, mitä se voi merkitä aluei­den tasapainoiselle kehitykselle tulevaisuudessa.

– Huolenaihe se on, jos palkka­erojen kasvu johtuu siitä, että osaavimmat ihmiset siirtyvät Uudellemaalle. Se on huolestuttavaa pitkällä aikavälillä, koska osaavia ihmisiä tarvitaan luomaan korkean tuottavuuden työpaikkoja.

Palkkaerojen kasvu voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että yhä useampi nuori lähtee työn perässä Uudellemaalle. Malirannan mukaan Uudenmaan muuta maata korkeammat palkat voivat toisaalta olla jopa hyvä asia, koska ne ovat myös hidastaneet muuttoliikettä.

– Kun palkat kasvavat Uudella­maalla enemmän, firma voi ajatella, että perustetaan uusi työpaikka jonnekin muualle, Maliranta sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .