"Maapallolla ei ole liikaa ihmisiä, meillä vain on liian huono teknologia", täräytti tulevaisuudentutkija Saarijärvellä

Ilmasto lämpenee, sademetsät palavat, myrskyt ja tulvat lisääntyvät. Viime aikojen uutisvirta on tarjonnut lohduttoman kuvan maailman tulevaisuudesta.

Edessä näyttää olevan vain tuhoa ja kaaosta, kärsimystä ja kuolemaa.

– Utopia vai dystopia? kysyy tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

– Ihmiset kestävät miltei mitä tahansa, jos on toivoa. Mutta mikäli tarjolla on pelkkää luopumista ja surkeutta, ollaan lopun edessä.

Linturi puhui biotalouden radikaaleista ratkaisuista biotalouskampusviikon avointen ovien päivänä lauantaina Saarijärven Tarvaalassa. Hän tunnistaa tulevaisuuden riskit, mutta uskoo biotalouden pelastaviin mahdollisuuksiin.

– Käynnissä on kilpajuoksu teknologian kehityksen ja maailman romahtamisen välillä. Me voimme selviytyä, mikäli teemme oikeita ratkaisuja.

– Ei maapallolla ole liikaa ihmisiä – meillä on vain liian huono teknologia, vanhanaikaiset metodit.

Uskonsa tueksi Linturi esitteli lukuja, jotka toteutuessaan muuttaisivat maailman.

Esimerkiksi hän otti hehtaarin kokoisen alueen etelä- tai jopa keskisuomalaista metsää, joka asennettaisiin täyteen aurinkopaneeleja.

Lisäksi jouduttaisiin odottamaan noin 10 vuotta. Silloin aurinkopaneeleiden hyötysuhde on 50 prosenttia nykyistä parempi. Myös niiden hinta on puolittanut.

Kyseinen hehtaari tuottaisi vuodessa 3 000 megawattituntia aurinkosähköä, jos aurinkopaneeleiden hyötysuhde olisi 30–40 prosenttia. 

– Mikäli sähkö muunnettaisiin vedyksi ja polttonesteiksi, vastaisi energiamäärä 2 000 megawattituntia, Linturi kertoi.

– Jos sähköä käytettäisiin ravinnon viljelyyn 10 prosentin hyötysuhteella, vastaisi se ravintona 300 megawattitunnin energiamäärää.

Kun vertailuluvuksi otetaan suotuisan metsäkasvun vuosituotto, seitsemän kuutiota hehtaarilla, on tuotto energiaksi muutettuna enää 10 megawattituntia.

– Voisimme siis jättää metsät virkistyskäyttöön, marjastukseen tai jalostusarvoltaan energiantuotantoa tehokkaampaan käyttöön, esimerkiksi hirsirakentamiseen.

Vehnän viljelytuotto samalla alalla olisi 35 megawattituntia ja kuivarehun jalostuminen nautojen kasvattamisen kautta lihaksi enää 2,4 megawattituntia.

– Mikäli käytettäisiin Teknologian tutkimuskeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksiin perustuvaa Solar Foodsin proteiinia, joka tehdään käymismenetelmällä ilmaa, sähköä ja erinäisiä bakteereja hyödyntämällä, saadaan lihaa vastaavaa ravintoa 1 500 megawattitunnin verran.

Kokonaan toinen juttu on sitten se, kelpuuttavatko ihmiset proteiinijauhon naudanlihan sijaiseksi.

Palataan kilpajuoksuun utopian ja dystopian välillä. Missä vaiheessa uudet teknologiat voisivat olla käytössä?

– Aurinkoenergian hyödyntäminen ja sisäviljely voisivat olla vaadittavalla tasolla 2020-luvun lopulla tai 2030-luvun alussa, Linturi arvioi.

– Proteiinijauho on näistä kaikkein radikaalein, mutta sitä pystytään tekemään jo nyt. Elintarvikehyväksynnän saaminen EU:lta voi tosin kestää pari vuotta.

Hyväksynnän jälkeen tarvitaan pääomaa tuotantolaitosten rakentamiseen. Jauhojen jalostamiseen tarvitaan puolestaan elintarviketeollisuutta.

– 30-luvun alussa proteiinijauhosta tehdyt tuotteet voivat olla yhtä tavallisia tai jopa tavallisempia kuin nyhtökaura ja muut vastaavat tuotteet.

– Nykyisten proteiinivalmisteiden rinnalle uusi tuote pääsee jo huomattavasti nopeammin.

– 2040-luvulle mennessä lihan korvaavat tuotteet alkavat olla sääntö ja oikea liha harvinainen poikkeus.

Peltoviljelystä ei luovuta vuodessa eikä vuosikymmenessä, mutta sitä voidaan tehostaa esimerkiksi robotiikan avulla.

– Minusta kiehtovin maatalouden robotti on sellainen, joka pystyy korvaamaan kasvimyrkkyjen laajan levittämisen tunnistamalla yksittäiset rikkakasvit tekoälyn avulla ja tuhoamaan ne laserilla tai täsmäruiskutuksella, Linturi pohdiskeli.

– Laserin avullahan päästäisiin täysin myrkyttömään rikkaruohotorjuntaan.

Linturin "Utopiassa" ei tarvitse myöskään huolehtia uudesta kaivoslaista ja siitä, että kaivosteollisuuden voitot menevät ulkomaisille suuryrityksille.

– Mikäli uudet materiaalit otetaan ilmasta, ei kaivosteollisuutta tarvita lainkaan.

– Ilmakehästä saatavasta hiilidioksidista voidaan tehdä erittäin kestäviä materiaaleja – periaatteessa kaikki, mitä tarvitsemme – ja hiilidioksidiahan on joka puolella riittävästi.

Linturi myönsi, että tämä kuulostaa uskomattomalta, mutta...

– Likimain kaiken tarvittavan saa tehtyä hiilidioksidista ja muista tavallisista aineista, joita on meitä ympäröivässä ilmassa.

Tekoälyn kehittymisen myötä voidaan kehitellä myös uusia materiaaleja.

– Tutkijat voivat yhdistellä atomeja toisiinsa tietokoneruudulla ja katsoa, millaisia reaktioita niistä syntyy, miten ne toimivat, Linturi sanoi.

– Materiaalit voidaan suunnitella virtuaalimaailmassa, ja kun ne valmistetaan sitten oikeasti, ne toimivat niin kuin tietokonemalli sanoo niiden toimivan.

Linturi painotti, että tekoäly pystyy tekemään nämä virtuaalikokeet huomattavasti nopeammin kuin ihmistutkijat.

– Tekoäly on ruvennut kehittämään uusia materiaaleja jo nyt.

Miten uusia materiaaleja voidaan sitten valmistaa?

– Hiivat ja bakteerit pystyvät tekemään geenimuuntelun avulla sellaisia aineita kuin halutaan.

– Ne voivat olla esimerkiksi lääkeaineita, tai aurinkokennopintoja tai jotain vaikkapa simpukankuoren tyyppistä lujaa ja kaunista tavaraa.

Yksi ihmiskunnan selviytymisen kannalta oleellisista asioista on makean veden riittävyys.

– Jo nyt on kehitetty materiaaleja, jotka keräävät vettä ilmasta ja tiivistävät sen. Määrät alkavat olla jo kohtuullisen isoja.

– Jopa Saharassa on niin paljon kosteutta ilmassa, että riittävän kehittyneiden laitteiden avulla siellä voisi kasvattaa kasveja.

Tiede voisi siis ratkaista suurimman osan ihmiskunnan ongelmista. Kaikkein suurin niistä voi kuitenkin olla ihminen: utopian ja dystopian välisen kilpajuoksun lopputulos riippuu poliittisista päätöksistä.

Sisäviljely mullistaa ruoantuotannon

Nykyinen ravinnontuotanto perustuu pääosin pelto- ja kasvihuoneviljelyyn sekä karjatalouteen. Sen vaihtoehdoksi ollaan kehittämässä kaupungeissa ja tehtaissa, pääosin suljetuissa tiloissa, keinovaloilla tapahtuvaa vesiviljelyä, hyönteistaloutta ja bioteknistä ruoantuotantoa.

Tämä käy selville Risto Linturin ja Osmo Kuusen toimittamasta Suomen sata uutta mahdollisuutta -julkaisusta, joka kuuluu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisusarjaan.

Julkaisun mukaan sisäviljely ja uudet geenimuuntelutekniikat tekevät geenimanipuloidusta ruoasta turvallista, tehokasta, ravitsevaa ja maukasta.

Sisäviljelyssä kasvit ovat hyllyköissä ja ravinteet ohjataan juurille nesteenä. Auringonvalo on korvattu led-valoilla, jotka voidaan virittää tuottamaan kasvien lehdille niiden kulloinkin tarvitsemia valon aallonpituuksia.

– Led-valojen avulla voidaan tuottaa erilaisia raaka-aineita ja elintarvikkeita tai vaikkapa keinolihaa, Linturi sanoo.

– Tällä tavoin tuotettuna tuoretavaraa saadaan jatkuvasti. Massiivinen varastointi ja teollinen elintarviketuotanto jäävät tarpeettomiksi, kun elintarvikkeet voidaan prosessoida ruoaksi välittömästi.

– Elintarvikkeiden tuotantoketju muuttuu radikaalisti, kun elintarviketuotannon ohella myös tukkukauppa ja iso osa jakelusta menettävät merkitystään.

Linturin mukaan muutos tapahtuu vähittäin.

– Se näkyy jo joissain isojen kaupunkien, muun muassa New Yorkin ja Lontoon, ravintoloissa, jotka viljelevät yrttinsä ja salaattinsa itse jossain kellarissa tai luolassa ihan ravintolan lähellä.

Linturi uskoo myös robotiikan kehittyvän siten, että roboteista saadaan kyvykkäitä kokkeja.

– Teollisen valmisruoan tuottaminen ei olisi järkevää, jos esimeriksi kerrostalossa olisi robottikokki, joka tekisi ruoka-annokset kunkin ihmisen allergioihin, mieltymyksiin ja kehon aineenvaihduntaan sopiviksi.

– Mikään näin iso muutos ei kuitenkaan tapahdu 10 vuodessa. Se on kuitenkin jo alkanut.

Linturi ottaa esille myös keinolihan ja kasviksista tuotetut lihaimitaatiot.

– Yhdysvalloissa kasviksista valmistetut keinoburgerit ovat jo niin uskottavia, että kaikki vegaanit eivät halua syödä niitä, koska ne maistuvat liikaa lihalta, Linturi kertoo.

– Lihansyöjät sen sijaan eivät erota sitä aidosta lihasta.

Lihansyöjien vaihtoehdoksi kasvisten sijaan voidaan kasvattaa naudanlihaa, jolla ei ole lainkaan aivoja, eläintä ilman elämää.

– Samalla tavalla teknisen kasvatuksen menetelmin voidaan kasvattaa esimerkiksi nahkaa tai muita biomateriaaleja.

– Tämän hetken ääritapaus on Solar Foodsin proteiinivalmiste, mitä kasvatetaan sammioissa käymismenetelmällä sähkön ja veden avulla. Tuotteessa on 50 prosenttia proteiinia, 25 prosenttia rasvaa ja viimeisessä neljänneksessä on muun muassa hiilihydraatteja.

– Valmistajan ja VTT:n mukaan 60 prosenttia sähköstä muuttuu tällä menetelmällä ravinnoksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .