Maatalousministeri Leppä: Suomi yrittää torjua maataloustukien leikkaukset

EU-komission esitystä maataloustukien leikkauksista on mahdoton hyväksyä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Lepän mukaan Suomi on jo käynnistänyt yhteistyön useiden EU-maiden kanssa leikkausten torjumiseksi. Suomi yrittää torjua leikkaukset yhdessä ainakin Ranskan, Espanjan ja Irlannin kanssa.

On komission esityksessä silti jotain hyvääkin. Suomi voi Lepän mukaan olla tyytyväinen siihen, että pohjoisen olosuhteet on otettu huomioon.

–  Tämä turvaa viljelyn jatkumisen pohjoisilla alueilla kuten Suomessa, Leppä toteaa ministeriön tiedotteessa.

Komission tänään antama esitys on pohja jäsenmaiden neuvotteluille. EU-maat rakentavat parasta aikaa budjettia brexitin jälkeiselle ajalle, vuosille 2021–2027.

Komissio esittää, että maatalousrahat jakautuisivat vastakin suoriin tuottajille maksettaviin tukiin sekä maaseudun kehittämiseen suunnattuihin rahoihin.

Suomi olisi menettämässä suorista tuista seitsemän vuoden aikana ministeriön mukaan runsaat 80 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisrahoista olisi lähdössä 330 miljoonaa.

–  Vaikeassa maatalouden kannattavuustilanteessa Suomi ei hyväksy ehdotusta rahoituksen osalta. Suomalaisia maatiloja koettelevat edelleen Venäjän markkinan sulkeutuminen sekä edellisen satokauden mittavat tappiot, Leppä sanoo.

Maaseudun kehittämiseen Suomelle ehdotetaan 2,04 miljardia euroa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK laskee, että Suomi olisi menettämässä noin 340 miljoonaa euroa.

Komissio esittää, että maatalouteen käytettäisiin ensi budjettikaudella yhteensä 365 miljardia euroa. Näin yhteinen maatalouspolitiikka vastaisi vajaata kolmannesta koko EU:n budjetista.

Esitys toimii pohjana jäsenmaiden pian käynnistyville neuvotteluille.

Jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa

EU-maat ovat harjoittaneet yhteistä maatalouspolitiikkaa 60-luvulta lähtien. Yhteiset markkinat ovat poistaneet kilpailua maiden väliltä, ja EU:sta on tullut toimija maailman markkinoilla.

Jäsenmaiden maatalouden kannattavuudessa on silti eroja, joita tasataan maataloustuilla.

Maatalousbudjetti jakautuisi jatkossakin kahteen osaan, jotka olisivat tuottajille menevät suorat tuet sekä maaseudun kehittäminen. Jäsenmaat olisivat saamassa vähän enemmän liikkumavaraa ja voisivat siirtää rahaa korien välillä.

Komissio leikkaisi voimakkaammin maatalouden kehittämisrahoista kuin suorista tuista, mitä se on perustellut tukien välttämättömyydellä monien toimeentulolle. Leikkausten isompi kohdistaminen kehittämisrahoihin on kuitenkin herättänyt pelkoja siitä, että raha on pois ympäristönsuojelusta.

Suurten tilojen tukia leikataan. Komissio esittää, että yli 60 000 euron suoria tukia leikattaisiin ja tuille asetettaisiin 100  000 euron katto. Näin suositaan pieniä- ja keskisuuria tiloja.

Jokaisen jäsenmaan on varattava siivu, vähintään 2 prosenttia, nuorille maataloustuottajille.