Macron kantoi EU:hun uudistusten listan – mitä uudistuksille kuuluu nyt?

Uudistuspyörteen EU:hun tuonut Emmanuel Macron on joutunut huomaamaan, ettei innostus ole pyyhkäissyt aivan koko unionin yli. Mitä isoille uudistuksille kuuluu nyt, kun Macronin valinnasta tulee kohta kuluneeksi kaksi vuotta ja EU-vaalikausi on päättymässä?

Ranska sai aiemmin tässä kuussa kaksi näkyvää tappiota EU-pöydissä. Brexit-kriisikokouksessa ranskalaispresidentti vaati tiukasti Britannian EU-erolle aiottua lyhyempää lisäaikaa, jotta brexit ei sekoittaisi unionin päätöksentekoa. Kanta jäi vähemmistöön, ja Britannia sai lisäajan lokakuun loppuun.

Viime viikolla maa äänesti yksin vastaan, kun jäsenmaat päättivät kauppaneuvotteluiden aloittamisesta Yhdysvaltojen kanssa. Ranska olisi edellyttänyt, että Yhdysvallat sitoutuu ensin Pariisin ilmastosopimukseen.

Macronin yksinäisen vastustuksen on arveltu johtuvan myös siitä, että hän hakee näkyvyyttä EU-vaalien alla.

Euroopan parlamentissa vuosi sitten Macron luetteli listan keskeisiä EU-uudistuksia, joista osa oli jo tekeillä, mutta joiden hän toivoi etenevän vielä tämän kauden aikana. Näin uudistukset etenivät:

Yhteinen turvapaikkapolitiikka

Päättyvä viisivuotiskausi tullaan muistamaan maahanmuuttokriisistä. Eurooppaan saapui yli miljoona ihmistä vuonna 2015 joko turvapaikanhakijoina tai paremman elämän toivossa.

EU onnistui rauhoittamaan maahantulon, mutta ei päässyt sopuun varautumisesta tuleviin kriiseihin.

Lähes neljän vuoden ajan EU:ssa yritettiin sopia turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Kiistanalaisin kysymys oli se, suostuvatko jäsenmaat kantamaan yhteistä vastuuta EU:hun kohdistuvasta maahanmuutosta.

Dublin-järjestelmän uudistaminen ei onnistunut tällä kaudella, ja vastuu siirtolaisesta tai turvapaikanhakijasta kuuluu jatkossakin hänet ensimmäisenä vastaanottavalle maalle. Välimeren maihin kohdistunut suuri maahanmuutto osoitti, että tämä periaate ei toimi. Siksi jäsenmaat yrittivät sopia kriisimekanismista, jolla vastuuta jaettaisiin.

Euroalueen budjetti etenee

Varautumista varten EU:ssa on valmisteltu myös talous- ja rahaliiton uudistuksia. Akuuttia kriisiä ei ole, joten uudistuksia on valmisteltu vastaisuuden varalle.

EU-johtajat sopivat joulukuussa euroalueen budjetin perustamisesta, mitä on pidetty isona voittona Macronille.

Saksa ja Ranska ovat hahmotelleet mallia, jossa budjetista tuettaisiin jäsenmaiden tärkeitä rakenneuudistuksia. Tavoitteena olisi parantaa koko euroalueen kilpailukykyä. Yksityiskohtiin palataan kesäkuun huippukokouksessa.

Euroalueen budjetti tulisi osaksi EU:n budjettia, joten sen koko sovittaisiin osana isoja budjettineuvotteluita.

Digiyritykset reilummin verolle

Nihkeämmin on edennyt suunnitelma digijättien verottamisesta, joka sekin on ollut Ranskan tavoite.

Digitaalisten palveluiden vero ei tällä erää ole etenemässä, koska jo reippaasti karsittu kompromissiesitys kaatui keväällä talousministerien kokouksessa.

Komissio esitti digijäteille alun perin määräaikaista veroa, jota olisi maksettu esimerkiksi mainonnasta ja alustapalveluista saaduista tuloista. Verotettavaksi olisivat päätyneet tunnetut digiyhtiöt Googlesta Facebookiin.

Suomi vastusti veroa, koska ratkaisua pitää sen mukaan hakea globaalisti.

Tekijänoikeudet digiaikaan

Tekijänoikeuksien uudistaminen oli kauden vaikeimpia ja ehkä repivin uudistuksista. Voimakkaasta vastakkainasettelusta huolimatta EU:n lainsäädäntö hyväksyttiin parlamentissa alkuvuodesta.

Tekijöille yritetään saada lain avulla parempi neuvotteluasema, kun heidän teoksiaan julkaistaan verkossa. Miten tämä toteutuu käytännössä, jää nähtäväksi, sillä jäsenmailla on paljon liikkumavaraa lain toteuttamisessa.