Madonluvut ammattikouluille ja lukioille: vähemmän kouluja, enemmän tehokkuutta

Hallitus päätti kehysriihessä leikata kymmenen prosenttia lukioiden ja ammattikoulujen rahoituksesta. Tiukkenevan talouden ohella toisen asteen koulutuksessa on tarjolla myös entistä jämäkämpää valtion ohjausta koskien muun muassa koulujen sijaintia ja kokoa.

Käytännössä toisen asteen koulutuksessa toteutetaan kaksi uudistusta, järjestäjäverkon uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Tavoitteena on leikata toisen asteen koulutuksesta 260 miljoonaa euroa, mikä on noin kymmenen prosenttia koulutuksen nykyisestä rahoitustasosta.

Kaikkien nykyisten toisen asteen koulutuksen järjestäjien on haettava toiminnalleen uusi lupa. Uudet järjestämisluvat astuvat voimaan 2017. Lupamenettelyssä valtio voi tarkastella nykyistä lukioiden ja ammattikoulujen verkostoa ja päättää muutoksista esimerkiksi oppilaitosten sijaintiin, kokoon ja määrään. Lukioiden osalta päätöksen ounastellaan kunnissa tarkoittavan karsimista. Kuntayhtymien ylläpitämät ammattioppilaitokset voivat kokonsa puolesta olla paremmin suojassa.

Rahoitusjärjestelmän uudistuksessa opetusministeriö tiukentaa otettaan oppilaitoksista entistä määrätietoisemmalla tulosrahoituksella. Aiemmin rahoitusjärjestelmä on perustunut toteutuneisiin kustannuksiin, jatkossa toisen asteen koulutukselle määrätään vuosittain valtion budjetissa määräraha.

Oppilaitoksille maksetaan suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osasuorituksista, mutta yksittäisiä tutkintoon kuulumattomia kursseja ei enää tueta.Tutkintoon opiskelevan opiskelijan valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmen vuoteen.

Kuntia uudistuksessa on ärsyttänyt uudistusten salaileva valmistelu, mutta huolta aiheuttaa se, vastaako tiukasti valtion johtama toisen asteen koulutusverkko enää paikallisten ihmisten, erityisesti nuorten, tarpeisiin.