Maija ja Matti Meikäläinen ryhtyvät tutkijoiksi – tavikset osallistuvat tieteen tekemiseen entistä enemmän

Tiede hyötyy kansalaisarkeologeista ja muista innokkaista harrastajista

Pirkkalan Tursiannotkossa sijaitsi rautakaudella viikinkikylä, jonka elämästä on saatu vihiä kaivauksissa. Niihin on osallistunut myös harrastajia, jotka ovat antaneet omaa aikaansa tutkimuksen hyväksi. Eikä arkeologia ole ainoa ala, jossa innokkaat harrastajat ovat edistäneet tieteellistä tutkimusta.

Metallinetsijä Markus Kujanpää tutkailee Tampereen museokeskus Vapriikin näyttelyssä Tursiannotkon esinelöytöjä. Birckala 1017 -näyttely esittelee myös kuuluisan Janakkalan miekkamiehen hautakokonaisuuden, jonka löytämisestä kuuluu ansio Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöille.

Kujanpää on itsekin löytänyt harvinaisuuden, noin 1500 vuotta vanhan pronssisoljen. Se on Kansallismuseossa konservoitavana.

Hän osallistui viime kesänä myös Tursiannotkon yleisökaivauksiin. Niihin osallistui yli 500 aikuista ja koululaista, eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet mukaan.

– Olin mukana kolmena päivänä oppimassa arkeologiaa. Sain tietoa siitä, miten löydettyjä materiaaleja kuten palanutta luuta voi tunnistaa. Maaperästä ja sen väristäkin voi pystyä päättelemään, milloin ollaan asuinpaikan päällä, sanoo Kujanpää, joka vetää Suomen metallinetsijöiden Pirkanmaan jaostoa.

Siellä hän esimerkiksi jakaa jäsenille tietoa siitä, miten löydöistä ilmoitetaan museoon.

Tiedeharrastus patoaa disinformaatiota

Harrastaja-arkeologien työtä voidaan kutsua kansalaistieteeksi, jossa vapaaehtoiset edistävät tieteellistä tutkimusta. Suomessakin kansalaiset muun muassa keräävät erilaista dataa kuten luontohavaintoja ja kirjoittavat tietokoneelle kirkonkirjoja.

EU-komissio on nostanut kansalaistieteen Horizon-tiedeohjelmaansa ja rahoittaa siihen liittyviä tutkimusprojekteja tämän vuoden alusta. Yhtenä tavoitteena on harhaanjohtavan tiedon eli disinformaation suitsiminen tuomalla tiedettä lähemmäksi ihmisiä.

Kasvualusta on hedelmällinen. Tiedebarometri 2016 kertoo, että kaksi kolmesta suomalaisesta kertoo seuraavansa tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa.

– Kansalaistiede voi kohdistua moniin kiinnostaviin aiheisiin, aina arkipäivän asioista luontoon, ympäristöön, avaruuteen, terveyteen, kansalaisten soteen ja toki historiaan ja kieleen, listaa tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen Tampereen yliopistosta.

Asia ei itsessään ole uusi, sillä harrastajat ovat pitkään tehneet havaintoja esimerkiksi eläin- ja kasvimaailmasta. Myös valtaosa kalliomaalauksista on maallikoiden löytämiä. Ensimmäisen löydön Suomessa ilmoitti itse Jean Sibelius vuonna 1911 Vitträskin rantakalliosta.

Vireät seniorit ja nuoret tieteen tueksi

Kansalaistiede on murroksen kynnyksellä. Tieteelle avautuu uusia mahdollisuuksia ihmisten korkean koulutustason, vireiden eläkeläisten ja tietotekniikan ansiosta.

– Suuret ikäluokat ovat jäämässä vapaalle. Myös nuorissa on valtava potentiaali. Perustulolla voi tukea esimerkiksi nuoria tutkijoita, jotka nyt tekevät usein palkatonta hakemustiedettä, Kaukonen ehdottaa.

Open Knowledge Finland (OKF) julkaisi kansalaistieteestä selvityksen, jonka opetusministeriö tilasi. Sen suosituksiin kuuluu datataitojen opetus kaikissa kouluasteissa.

– Järjestökenttä toi myös esille ajatuksen siitä, että ne voisivat koulujen kanssa yhteistyössä kehittää kansalaistieteen projekteja. Käytännön tekemisen kautta voisi avata tiedettä ja tieteellistä metodia koululaisille, OKF:n projektipäällikkö Heidi Laine sanoo.