Maistuisiko aurajuusto- tai mäntyjäätelö? Pienet ja suuret valmistajat tehtailevat nyt mitä hullunkurisimpia makuja

Kauppojen jäätelöaltaat pullistelevat mitä erikoisimmista herkuista. Laarista löytyy niin kokeilevia makuyhdistelmiä, vähäkalorisia proteiinijäätelöitä kuin vegaanisia vaihtoehtoja.

­– Jäätelömarkkina on muuttunut kovasti. Ennen tarjolla oli vain valtamakuja, kuten mansikka, vanilja ja suklaa, mutta nyt myyntiin tuodaan myös pieniä spesiaalimakuja, kuvailee Pingviinin senior brand manager Eeva Marttinen.

Pingviini-brändi kuuluu jäätelönvalmistaja Froneri Finlandille, joka hallitsee valtaosaa suomalaisesta jäätelömarkkinasta toisen valmistajan, Unilever Finlandin kanssa.

Ingman-jäätelöiden markkinointipäällikkö Hilla Carpén Unileveriltä arvioi pienten jäätelövalmistajien vauhdittaneen valikoiman monipuolistumista.

– Pienvalmistajan ei ehkä kannata tulla markkinalle tavallisella vaniljalla.

Jäätelövalikoiman kasvu ja uudet pientuottajat eivät ole jääneet kuluttajiltakaan huomaamatta. Tänä kesänä ne näkyvät myös Jyväskylän katukuvassa.

Kesälomaa viettävä Pienimäen perhe päätyi Kauppakadun kolmesta jäätelökioskista pienvalmistaja Isoäidin jäätelötehtaan kojulle.

– Valitsimme kioskin ihan sen takia, ettei se ollut minkään ison ketjun, riihimäkeläinen Tuukka Pienimäki kertoo.

Keski-Suomeen mökkeilemään saapunut Otrasen perhe osti jäätelöt samalta pisteeltä. Perheen isä huomasi, että kyseessä on pientuottaja.

– Näin saa aina jotain spesiaalia, Patrik Otranen toteaa.

Kioskin myyjän Hanna Kettusen mukaan tämän hetken suosikkimakuja ovatkin rommikahvi ja mustaherukka. Asiakkaat kyselevät usein, mistä Suonenjoella valmistettava jäätelö on peräisin.

Jäätelön alkuperä voi olla asiakkaalle jopa ostoperuste. Pihtiputaalla valmistettava Liisankankaan Jäätelö vetoaa moneen keskisuomalaiseen.

– Juuri hetki sitten ohikulkevat asiakkaat kysyivät, että missä jäätelö on valmistettu ja päättivät tulla kauppareissun jälkeen ostamaan, kun on omasta maakunnasta, kertoo jäätelönmyyjä Joona Hytönen kauppakeskus Sepän edustalla olevasta kioskista.

Carpén ja Marttinen ovat molemmat sitä mieltä, että uudet tulokkaat ovat positiivinen asia koko jäätelömarkkinalle.

– Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että suomalaiset syövät ylipäätään todella paljon jäätelöä, ihan neljänneksi eniten maailmassa, Carpén muistuttaa.

Kuluttajat haluavat panostaa laatuun, joten he ovat myös valmiita maksamaan jäätelöstä hieman enemmän kuin aikaisemmin. Marttinen nimeää maidottomat jäätelöt yhdeksi alan vallitsevista trendeistä.

– Jäätelöallas muuttuu samaan tapaan kuin maitohylly. Vegaanisia jäätelöitä on jo paljon eli enää ei syödä pelkkää kermajäätelöä.

Carpén täydentää jäätelötrendien listaa mainitsemalla hyvinvointi- ja terveystietoisuuden, jota esimerkiksi proteiinijäätelöt edustavat. Toisaalta kuluttajia kiinnostavat tuhdit överimaut, joista hän mainitsee esimerkkinä amerikkalaisen Ben & Jerry'sin tuotteet.

Jäätelönvalmistajat lanseeraavat uutuuksia kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Maaliskuun alussa markkinoille puskee erityisesti kerta-annoksia eli jäätelöpuikkoja ja -tuutteja, joissa korostuvat raikkaat ja hedelmäiset maut.

Syys-lokakuu on pakettijäätelöiden juhlaa, sillä harva kuluttaja ostaa heräteostoksena jäätelötikkua kylmällä kelillä. Syysjäätelöt painottuvat usein täyteläisiin, suklaisiin ja kinuskisiin makuihin.

Jäätelöiden makumaailma on kuin leikkikenttä, jossa riittää nyt hulluttelijoita. Kuluttaja voi valita ostoskoriinsa jopa aurajuustolta tai metsäiseltä männyltä maistuvaa jäätelöä.

–  Luonnosta löytyy uusia mielenkiintoisia raaka-aineita ja makuja. En tiedä, onko meillä kohta sushi- tai leväjäätelöä, Marttinen vitsailee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .