Mariannen, 33, syöpä löytyi viime hetkellä – noin 80 000 naista jättää osallistumatta kohdunkaulasyövän seulontaan vuosittain

Kohdunkaulasyövän seulonta on turhaa ajanhukkaa. Näin ajatteli kuhmolainen Marianne Heikkinen, 33, eräänä keväisenä päivänä vuonna 2015, kun postilaatikosta kolahti kutsu seulontatutkimukseen. Silti hän kuuliaisesti meni Kuhmon neuvolaan ajankohtana, joka oli kotiin tulleeseen kutsukirjeeseen merkitty.

– Ajattelin, ettei se syöpä kuuna päivänä minuun iske, mutta menin silti, kun oli kutsuttu, hän kertaa.

Noin 80 000 naista Suomessa jättäytyy kohdunkaulasyövän seulonnan ulkopuolelle vuosittain. Syövän seulontaan osallistui viime vuonna vain noin 69 prosenttia kutsutuista, kun rintasyövän seulontaan osallistuminen on lähes 90-prosenttista. Kohdunkaulasyövän seulontaan osallistumisessa on lisäksi suuria alueellisia eroja.

Syöpärekisterin seulontatilastoista selviää, että esimerkiksi Pohjois-Savossa tutkittiin vain 61 prosenttia kutsutuista, kun esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla päästiin 79 prosenttiin.

Syöpäseulontojen yhdenmukaistamiseksi aiotaan nyt laatia kansallinen ohjeistus.

Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 160–170 uutta kohdunkaulasyöpää. Suurin osa syöpään sairastuneista paranee, jos tauti todetaan varhaisvaiheessa. Edenneissä kasvaimissa ennuste ei ole yhtä hyvä. Papa-kokeella syövät pystytään havaitsemaan jo varhaisessa vaiheessa.

Suomessa seulotaan kohdunkaulasyöpää 30–60-vuotiailta naisilta viiden vuoden välein Ensi vuonna kohdunkaulasyövän seulonta laajenee 65-vuotiaisiin, kun seulonta-asetusta muutetaan.

Jotain pahempaa löytyi

Heikkisen papa-kokeen tulos oli luokkaa kaksi, mikä tavallisesti viittaa tulehdukseen. Nuori nainen ei hätkähtänyt, sillä useimmiten tulehdukset paranevat itsekseen.

Vuosi kului, ja Heikkinen sai hartaasti odotetun lapsen, minkä jälkeen hänet kutsuttiin kontrolliseulontaan. Tällä kertaa kudosmuutokset olivat jo syövän esiasteita, ja kohdun suu päätettiin hoitaa sähkösilmukka- eli niin kutsutulla Loop-hoidolla.

Pian hoidon jälkeen Heikkinen sai kuitenkin kuulla, että pelkkien esiasteiden sijasta kohdun suulta oli löytynyt jotakin pahempaa: syöpäsoluja. Hän sairastikin kohdunkaulan syöpää.

– Ensin iski epätoivo ja epäusko. Itkeskelin, etten saa ikinä nähdä lapseni varttuvan, Heikkinen muistelee.

Terveydenhoitojärjestelmä otti kuitenkin hätääntyneen nuoren äidin nopeasti rattaisiinsa. Kahden päivän päästä Heikkinen oli jo kuvantamistutkimuksissa Oulussa, ja kahden kuukauden päästä leikkauspöydällä.

– Kun heräsin nukutuksesta, pelkäsin, että herään ilman kohtua. Mutta toisin kävi. Kohtu oli säästynyt ja vain kohdunsuu poistettu. Lisäksi kaikki syöpä oli saatu leikkauksella pois. Edes sädehoitoja tai sytostaatteja ei tarvittu, Heikkinen iloitsee.

Hän pitää itseään onnekkaana, koska syöpä havaittiin niin aikaisin. Perhekin voi vielä kasvaa, kun kohtu säästyi.

– Että näin hyvin voi käydä, hän ihmettelee.

Kunnilla erilaiset kutsukäytännöt

Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala kertoo, että kohdunkaulan syöpäseulontaan osallistumisen erot johtuvat pääosin kuntien kutsukäytäntöjen eroista. Osa kunnista vaatii testattavalta melkoista aktiivisuutta, jolloin osallistumisprosentti laskee.

– Helpoilla muutoksilla osallistumisprosentti olisi nostettavissa yli 80:een, Sarkeala sanoo.

Sarkealan mukaan seulontaan osallistuminen pitäisi tehdä asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Osa kunnista kuitenkin jättää asiakkaan vastuulle ajan varaamisen seulontaan.

– Olisi oleellista, että kutsussa olisi aina näytteenottopaikka ja aika valmiina, ja numero tai nettiosoite, josta ajan voi helposti vaihtaa. Lisäksi pitäisi lähettää uusintakutsu, jos henkilö ei saavu ensimmäisen kutsun perusteella, Sarkeala sanoo.

Eräs syy kohdunkaulasyövän seulontaan osallistumisen heikompaan aktiivisuuteen on myös se, että osa kutsutuista on käynyt seulonnassa yksityisesti.

Kansalaiset halutaan Suomessa saattaa nyt samalle viivalle syöpäseulontojen suhteen.

Suomen Syöpärekisteri ja Kansallinen Syöpäkeskus FICAN käynnistävät vuonna 2019 hankkeen, jossa kohdunkaulan syövän ja rintasyövän seulontaohjelmille laaditaan kansallinen ohjeistus.

– Tarvitsemme kansallisen ohjausrakenteen ja laatumanuaalit siitä, miten seulonnoissa tulisi toimia. Kun saamme kansalliset toimintakäytännöt yhteneväisiksi, voimme päästä näistä alueellisista eroista, Sarkeala sanoo.

Kaikki mukaan seulontoihin

Heikkinen ajattelee omaa tulevaisuuttaan nykyisin pala kerrallaan. Elämä tahdistuu syöpäkontrollista toiseen. Huoli syövän uusimisesta on toistaiseksi taka-alalla, mutta yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena kuitenkin läsnä.

Tavalliset pienet hetket kodin arjessa ovat nousseet tärkeiksi, samoin internetissä toimiva vertaistukiverkosto.

– En suunnittele elämää vuosien päähän tai stressaannu pikkuasioista, Heikkinen huomaa.

Nuori nainen haluaa astua esiin kertoa tarinansa yhdestä erityisen tärkeästä syystä: Hänestä kaikkien naisten kannattaisi ehdottomasti osallistua kohdunkaulasyövän seulontaan.

– Olen niin kiitollinen, että syöpä löydettiin ajoissa. Eihän se mukavaa ole olla jalat levällään ronkittavana, mutta se on pienempi paha. Jos en olisi käynyt seulonnassa, en tiedä, olisinko enää edes olemassa.

Kohdunkaulan syövän seulontaan osallistuneita 2015

Päijät-Häme: Kutsuttu: 9 168, tarkastettu: 6 454, osallistumisprosentti: 70.

Etelä-Pohjanmaa: 8 289, 6 562, osallistumisprosentti 79.

Pohjois-Savo: 10 675, 6 485, osallistumisprosentti 61.

Etelä-Savo: 4 478, 3 354, prosentti: 75.

Itä-Savo: 203, 152, prosentti: 75.

Pohjois-Karjala: 7 139, 4 608, prosentti 65.

Keski-Suomi: 10 763, 7 402, prosentti 69.

Uusimaa ilman Helsinkiä: 46 455, 31 251, prosentti: 67.

Helsinki: 31 700, 21 301, prosentti 67.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .