Matkailu luistaa kesäisessä Keski-Suomessa – "Ongelmana on, ettei ole kapasiteettia silloin, kun sitä tarvittaisiin"

Vaikka helteet eivät ole Keski-Suomea hellineet, matkailuyrittäjillä menee hyvin. Paikallis- ja kotimaan matkailu on vahvassa kasvussa, ja turistit alkavat löytää Kehäkolmosen ja Lapin ulkopuolella piilevät helmet.

Kotimaan matkailu on nostanut suosiotaan etenkin taloudestaan tarkkojen ja ympäristötietoisten keskuudessa. Lyhyemmät matkat, usein vielä julkisilla liikennevälineillä taitettuna, saastuttavat luontoa reilusti vähemmän kuin lento kaukomaille. Usein myös kokonaiskustannukset jäävät pienemmiksi, Suomen suurista yöpymiskustannuksista huolimatta.

Keski-Suomi on vahvoilla maan kilpailussa, vaikka Etelä-Euroopan helleaalto ei ole ainakaan vielä näkynyt lämpöä pakoilevina turisteina keskisuomalaisissa matkailuyrityksissä. Kestosuosikit Lappi ja Etelä-Suomi vetävät turisteja, mutta osa heistä löytää myös keskelle Suomea. Salaisuus on monen yrittäjän mukaan omaperäisyydessä.

– Me emme saa tänne Eiffel-tornia, Louvrea tai Colosseumia. Meidän pitää keksiä oma juttumme, joka voisi olla esimerkiksi pienemmät kohteet, kuten muutaman asiakkaan kerrallaan vetävät elämysmatkat. Ulkomaalaiset haluavat esimerkiksi leipoa pullaa, pohtii Konnevedellä matkailuyritystä vetävä Paula Vetikko.

Vetikon mukaan matkailulla voitaisiin turvata maaseudun elinvoimaisuus.

– Maatalouden hiipuessa vaihtoehtoja tarvitaan, ettei maaseutu näivety.

Omaperäisyyteen on luotettu monessa pienessä yrityksessä jo vuosien ajan, hyvällä menestyksellä. Muuramessa sijaitsevalla Havumäki Ranchilla on maailman mittaluokassa poikkeuksellinen ominaispiirre: yhdestä sen mökeistä löytyy sisältä skeittiramppi, ja ulkoa lisää.

– Yritys on nyt pystyssä neljättä vuotta. Kävijämäärät kasvavat joka vuosi, pääasiassa puskaradion kautta. Puskaradio on tavoittanut myös ulkomaiset kävijät, vaikka he ovat vielä marginaalissa, kertoo Havumäki Ranchin omistaja Petteri Kalliomäki.

Hänen mukaansa suurin osa tilojen varaajista on samoista skeittipiireistä. Skeittaajat muodostavat noin 80 prosenttia kävijöistä. Uudet ihmiset löytävät tilan vaikkapa Airbnb:stä.

– Keski-Suomi on talvella siitä erikoinen paikka, että tänne matkustetaan ulkomailta sankoin joukoin kuvaamaan esimerkiksi lumilautailuvideoita. Täällä käy ihan isojenkin urheilumerkkien kuvausporukoita, ja joskus he varaavat majoitukset minulta.

Kesän viikonloput on myyty Kalliomäen mukaan ensimmäistä kertaa täyteen.

Suuremmissa kohteissa, kuten Hankasalmen Revontuli-lomakeskuksessa, kesä on yhtä lailla sesonkiaikaa, eikä vapaita huoneita juuri ole. Suurin osa asiakkaista tulee kotimaasta. Revontulen suurin kansainvälinen vetonaula on uudet lasi-iglut.

– Turisteista suurin osa tulee Saksasta ja Japanista. He arvostavat suuresti meidän suurinta valttiamme, eli keskisuomalaista luontoa. He ovat olleet kesän aikana innoissaan idyllisistä järvimaisemista. Japanilaiset ovat myös suuria saunafaneja, mikä vetää heitä tänne, sanoo Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama.

Valkaman mukaan saksalaiset ovat hämmästelleet Keski-Suomen läheisyyttä esimerkiksi Berliinistä katsottuna.

– Eihän sieltä lennä kuin puolitoista tuntia Helsinkiin, ja siitä junalla matkustaa vain kolme lisää.

Suomalaisista asiakkaista moni tulee keskukseen golfaamaan. Valkama on huomannut, että lomalaiset kiinnittävät nykyisin enemmän huomiota mukavuuksiin.

– Nykyään nuorempi sukupolvi ei jaksa lähteä mökille kantamaan vettä, vaan vuokraa ennemmin mökin kaikilla mukavuuksilla palvelujen läheltä.

 

"Ongelmana on, ettei kapasiteettia ole silloin, kun sitä tarvittaisiin"

Uuraisten Marjoniemen vanhan pappilan pihaan saavuttaessa taustalla kuuluu kavioiden töminä ja ratsastajien puheensorina. Toisen hevosaitauksen vieressä toimissaan häärii timpuri.

Tätä vuonna 2017 toimintansa aloittaneen Marjoniementilan arki tällä hetkellä on. Asiakkaita riittää, mutta niin riittää vielä hienosäätöäkin, kertoo tilan omistaja Mika Saarinen.

– Kesä on myyty aika hyvin kokonaisuudessaan. Viikonloput ovat lähes loppuunmyytyjä, ja joudumme ei-ootakin myymään.

– Ensimmäisenä vuotena meillä oli yöpyjiä ilman leiriläisiä noin 350. Tänä vuonna kasvua tullee noin 20 prosenttia, hän arvioi.

Vuodepaikkoja tilalla on tällä hetkellä 28, ja uusien kuuden huoneen majoitustilojen rakentaminen ollaan parhaillaan aloittamassa.

– Ongelmana täällä on, ettei ole kapasiteettia silloin, kun sitä tarvittaisiin, Saarinen toteaa.

Juuri käynnissä oleva ratsastusleiri ja muut nuorten leirit ovat yksi Marjoniementilan toiminnan ydinalueista.

Idyllisiin maalaismaisemiin majoittumaan saapuville pyritään tarjoamaan nykytrendin mukaisesti erilaisia elämyksiä ja kokemuksia.

– Yksi aika suosittu on tuo niemi, jossa on tosi vanhaa metsää ja lampaita kulkee vapaana. Laitamme myös puutelttoja, jos joku haluaa niissä yöpyä, Saarinen viittoilee Sääkspään järvelle päin.

Ulkomaalaisia turisteja Marjoniemessä on käynyt muun muassa Australiasta, Intiasta ja Belgiasta. Heidät Uuraisille asti Saarinen arvelee tuoneen hiljaisuus, rauhallisuus ja luonto.

Ulkomaalaisten osuus alkutaipaleellaan olevan yrityksen vieraiden kokonaismäärästä on kuitenkin vielä pieni, ja heihin on tarkoitus panostaa ensi kesänä enemmän.

– Emme ole taustaltamme matkailualan ammattilaisia, joten haluamme ensin osata ja toiminnan vastaavan sitä, mitä haluamme asiakkaalle myydä, Saarinen sanoo viitaten itseensä ja tilan hevospuolesta vastaavaan vaimoonsa Katja Kiukkoseen.

Kiukkonen on toinen tilan kokoaikaisista työntekijöistä. Sesonkiaikoina töissä on lisäksi noin viisi henkilöä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .