Matkustajille harvoin korvauksia

Bussimatkustajilla on vajaan vuoden ajan ollut samat mahdollisuudet saada korvausta bussin myöhästymisestä kuin muidenkin liikennevälineiden käyttäjillä. Jos linja-auton lähtö myöhästyy yli kahdella tunnilla matkustajalle on maksettava koko lipun hinta takaisin tai tarjottava mahdollisuus uuteen matkareittiin.

Koiviston Auto Oy:n toimitusjohtajan Mikko Markkulan mukaan Koiviston Auto maksaa vuosittain noin 3000 euron edestä korvauksia matkustajille. Hyvitystapauksia on yhdestä viiteen joka kuukausi.

Kuluttajaviranomaisille tuli lentojen myöhästymisistä tai peruutuksista viime vuonna noin 500 ilmoitusta. Junavuorojen peruuttamisiin tai myöhästymisiin liittyviä ilmoituksia tuli 13.

Maaliskuusta 2013 lähtien bussimatkustajilla on ollut samat mahdollisuudet saada korvausta bussin myöhästymisestä kuin muidenkin liikennevälineiden käyttäjillä. Jos linja-auton lähtö myöhästyy yli kahdella tunnilla, tai jos lähtö peruuntuu tai matkustaja ei mahdukaan kyytiin, matkustajalle on maksettava koko lipun hinta takaisin tai tarjottava mahdollisuus uuteen matkareittiin. Tämä pätee, jos matkan pituus on yli 250 kilometriä.

Matkustajilla on myös oikeus saada matkalipun hinnan lisäksi korvauksena 50 prosenttia lipun hinnasta niissä tapauksissa, joissa bussiyritys ei ole tarjonnut lipun hinnan palautusta tai uudelleenreititystä.

Varsinaista korvaushakemusten sumaa ei ole EU:n komission asetuksesta kuitenkaan seurannut. Matkahuollon liiketoimintapäällikön Jukka Ylitalon käsityksen mukaan vuonna 2013 oli vain joitakin tapauksia, joissa bussifirma joutui maksamaan matkustajille korvauksia matkan myöhästymisen, peruuntumisen tai bussin ylibuukkauksen vuoksi.

Ylitalon mukaan Suomessa oli jo ennen EU:n komission antamaa asetusta käytäntönä, että bussiyritykset korvaavat matkustajille mahdollisesti peruuntuneen tai paljon myöhästyneen matkan.

–Tapauksia, joissa bussi olisi yli kaksi tuntia myöhässä niin, että korvaavaa bussia ei saataisi siinä ajassa järjestymään, on Suomessa todella vähän, Ylitalo kertoo.

Koiviston Auto Oy:n toimitusjohtajan Mikko Markkulan mukaan Koiviston Auto maksaa vuosittain noin 3000 euron edestä korvauksia matkustajille. Kuukausittain hyvitystapauksia on yhdestä viiteen. Matkoja Koiviston Auton busseilla tehdään kaukoliikenteessä vuosittain noin 850000.

–Jos kyseessä on viivästys, korvataan välittömiä vahinkoja, esimerkiksi korvaava kuljetus.

Markkulan mukaan Koiviston Autolla korvataan myös alle kahden tunnin myöhästymisestä aiheutuneita kuluja joissakin tapauksissa.

–Tyypillisin korvaus on paikallisliikenteen puolelta, jossa voidaan korvata esimerkiksi 10 euron suuruinen taksimatka, kuvaa Markkula.

Savonlinja-yhtiöiden liikennepäällikön Juhani Komosen mukaan Savonlinjalle erilaisia valituksia tulee vuositasolla joitakin kymmeniä. Valituksista vain pieni osa koskee tilanteita, joissa matkustaja on oikeutettu saamaan korvauksia.

Komosen mukaan bussien pahat myöhästymiset ovat hyvin harvinaisia, sillä useimmissa tapauksissa yhtiö pystyy järjestämään esimerkiksi hajonneen auton tilalle nopeasti uuden auton varikoltaan.

Kuluttajaviraston lakimiehen Hanne Ronkasen mukaan kuluttajavirastolle on tullut bussien myöhästymiseen liittyen vain kolme valitusta keväästä 2013 lähtien. Tilanteista, joissa yritys ja matkustaja pääsevät itse sopuun myöhästymisen tai muun korvauksista, ei jää Kuluttajavirastoon mitään jälkeä.

Enemmän ilmoituksia bussialaan liittyen tulee joustavasta hinnoittelusta, joka ei aina miellytä matkustajia.

–Lipun hinnat muuttuvat, ja on tarjousmarkkinointia. Isolla volyymilla markkinoidaan tarjouslippuja, joiden saatavuus voi olla niin ja näin, kuvailee Ronkanen.

Kuluttajilla on ollut hänen mukaansa myös ongelmia lippujen ostamisessa verkkokaupasta.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin vastuulla on vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien valvonta sekä liikematkustajien oikeudet. Trafin lakimies Maija Mansikkaniemi kertoo, että Trafille asti ei ole tullut ainoatakaan valitusta kevään 2013 jälkeen liittyen bussifirmojen toimintaan.

Suurimmat ongelmat liittyvät Mansikkaniemen mukaan bussikalustoon.

–Puutteita on lähinnä siinä, että kaikkiin busseihin ei voi vielä päästä sähkökäyttöisillä pyörätuoleilla, arvioi Mansikkaniemi.

Jukka Ylitalon käsityksen mukaan sähkökäyttöisiä pyörätuoleja ei voida ottaa kaikkiin kaukoliikenteen busseihin, sillä kaikissa busseissa ei ole niille sopivaa tilaa. Muuten liikkumisrajoitteisten ja vammaisten mahdollisuudet matkustaa bussilla ovat parantuneet.

Suomessa on esimerkiksi 13:ssa Matkahuollon toimipisteessä avustajapalvelu, eli liikkumisrajoitteinen henkilö voi etukäteen varata itselleen avustajan bussiin pääsemistä varten.

 Pienillä paikkakunnilla bussinkuljettajat saattavat matkustajia bussista terminaaliin asti, vaikka varsinaista avustajapalvelua ei olisikaan.