Meriroskis siivoaa roskat rantavesistä

Australialaisroskis taistelee muovilla muovia vastaan.

Vuonna 2050 maailman merissä arvioidaan olevan enemmän muoviroskaa kuin kaloja. Jo alle kymmenen vuoden kuluttua muovia on tonni jokaista kolmea kalatonnia kohti. Meret ovat siis suuria muoviroskiksia. Australialainen ratkaisu tähän on mereen sijoitettava muoviroskis.

– Muovi on kehittynyt ja hieno materiaali, mutta emme ole olleet valmiita sen käyttöön, emmekä ennen kaikkea kierrättämiseen. Meriroskis ei ole lopullinen ratkaisu merien muovi-ongelmaan, se on vain osa sitä. Me ja kuluttajina tekemämme valinnat ovat se lopullinen ratkaisu, kiteytti Seabin-meriroskisprojektin toimitusjohtaja Pete Ceglinski Helsingin Uunisaaressa.

Meriroskiksen toimintaperiaate on nerokkaan yksinkertainen. Pintavettä imetään roskikseen keräyspussin läpi ja pumpataan roskista vapaana takaisin mereen. Pussiin mahtuu kymmenkunta kiloa töhnää. Meriroskis kerää talteen myös pinnalla ajelehtivaa öljyä ja pienhiukkasia.

Roskiksen voimanlähteenä toimii 12 voltin uppopumppu, jota voidaan niin haluttaessa ruokkia vaikkapa aurinko- tai tuulivoimalla. Pumpun virrankulutus on verrattain pieni: Ceglinskin mukaan virtapiheinkin televisio kuluttaa huikeasti roskiksen pumppua enemmän.

Meriroskiksia asennetaan satamiin ja rantojen läheisyyteen, sillä rakenne ei toistaiseksi sovellu avomerikäyttöön, mutta Ceglinskin mukaan tällaistakin mallia on aivoriihessä ideoitu.

Ja aiheeseen sopivasti meriroskis on luonnollisesti valmistettu muovista, kierrätetystä sellaisesta. Kaupallinen valmistus alkaa kesällä.

V5 tulee ja kerää roskat

Suomen – ja samalla kuulemma koko Pohjois-Euroopan –  ensimmäinen meriroskis lilluu nyt Uunisaaren laiturin kulmalla siivottomien kävijöiden jätteitä odottamassa. Kyseessä on Seabinin upeasti nimetty V5 Hybrid -malli, joka esiteltiin huhtikuun lopussa.

Kolmen kuukauden testijakson aikana Seabin kerää käyttökokemuksia roskiksista pilottikumppaneiltaan eri puolita maailmaa. Suomalainen Wärtsilä toimii pilottipartnerina tulevat kolme vuotta. Ohjelman aikana Wärtsilä lahjoittaa meriroskiksia Helsingin kaupungille ja Helsingin Satamalle ja neuvottelee roskisten sijoittamisesta myös Turun vierasvenesatamaan Aurajokeen sekä Vaasaan.

Pintavesi imetään Seabinin keräyspussisuodattimen läpi. Kun vesi sen jälkeen pumpataan takaisin satama-altaaseen, roskat jäävät talteen keräyspussiin. Kuva: Aku Häyrynen / Lehtikuva
 

– Meriroskiksen ovat kehittäneet ihmiset, joiden intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Toivon, että Helsinki tunnetaan yhä enemmän paikkana, jossa luovat ihmiset löytävät ja kokeilevat ratkaisuja maailman ongelmiin, ylisti Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Siihen asti kun merien muoviongelmaan löydetään vielä lisää ratkaisuja, kannattanee kuitenkin jättää ne pakasteet ottamatta pieneen muovipussiin kassalla?

– Ehdottomasti, Ceglisnki vahvistaa.

Meristä tulossa valtavia muovikaatopaikkoja

– Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, merissä on vuosisadan puolivälissä enemmän muoviroskaa kuin kalaa.

– Kymmenen viime vuoden aikana maailmassa tuotettiin enemmän muovia kuin koko viime vuosisadan aikana. Vuosittain muovia tuotetaan ainakin 90 miljardia kiloa.

– Muovi aiheuttaa merten ekosysteemille yli 13 miljardin dollarin vahingot joka vuosi.

– Maailman merissä on jo kaksi valtavaa jätepyörrettä: toinen Tyynellämerellä ja toinen Atlantilla. Valtaosa näiden massiivisten jätelauttojen rojuista on muovia.

– Aurinko hajottaa muovin pieniksi molekyyleiksi, jotka kulkeutuvat merieläinten ruuansulatukseen. Muoviin kuolee joka vuosi ainakin miljoona merilintua, kymmeniä tuhansia merikilpikonnia sekä hylkeitä, valaita ja delfiinejä.

– Valtaosa muoveista päätyy meriin maalta tuulten ja sateiden mukana.

Lähteet: Ellen Macartur Foundation, Greenpeace

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.