Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä Äänekoskella: Konsernin hiilinielu kasvaa lähivuosina entisestään, jos uudet investoinnit toteutuvat

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ei yhtään punastellut puhuessaan metsäjätin toiminnan vihertymisestä. Eikä hän kertaakaan epäröivästi nielaissut ker-toessaan, kuinka paljon konsernin hiilinielu kasvaa lähivuosina, jos yhtiön kaavailemat uudet investoinnit toteutuvat.

Pääjohtaja puhui joukolle me-dian edustajia Äänekosken biotuotetehtaalla keskiviikkona. Hän esitteli yhtiönsä ydintavoitteita, jotka kannattavan kasvun lisäksi tukevat kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita.

– Vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä laitoksissamme, kasvatamme uusiutuvan energian tuotannon määrää, korvaamme fossiilitalouden tuotteita uusiutuvilla materiaaleilla ja sidomme hiiltä yhä enemmän pitkäaikaisiin puutuotteisiin, hän mainitsi.

Pari käytännön esimerkkiä yh-tiön tavoitteista: puupohjainen tekstiilikuitu korvaa tulevaisuudessa öljypohjaisia ja puuvillakuituja ja uuden sukupolven kartonkipakkaukset syrjäyttävät muovipakkauksia.

 

Yhtiö on listannut kestävän kehityksen tavoitteensa vuoteen 2030. Siihen kuuluu fossiilista polttoaineista kokonaan luopumisen lisäksi myös metsienkäsittelytapojen uudistaminen.

– Suosimme sellaisia tapoja, jotka takaavat, että metsien biomassaan ja maaperään sitoutuu entistä enemmän hiiltä. Myös metsien monimuotoisuus pitää turvata. Lahopuuta lisätään, tekopökkelöitä katkotaan kolopesijöille ja arvokkaat elinympäristöt ja avainbiotoopit tunnistetaan, hän jatkoi.

Hän vakuutti, että Metsä Group on jo nyt merkittävä hiilinielu. Kun yhteen lasketaan konsernin metsätalous, valmistuksen ja kuljetuksen päästöt sekä tuotannossa syntyvät hiiltä sitovat tuotteet, niin yhtiön hiilinielu on 8,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Yhtiöllä on vuoteen 2023 mennessä suunnitteilla 2 miljardin euron investoinnit: Kemiin biotuotetehdas, Raumalle uusi mäntysaha ja Ruotsissa sijaitsevaan Husumiin sellutehtaan uudistaminen. Niiden hankesuunnittelu on alkanut. Jos maailmantalouden viisarit pysyvät suotuisina, osa investointipäätöksistä tehdään tänä vuonna ja loput ensi vuonna juhannukseen mennessä.

– Jos hankkeet toteutuvat, niin hiilinielumme kasvaa 11 miljoonaan tonniin, Hämälä hehkutti.

Kasvun juju on, että metsän kasvun lisäyksen lisäksi uudet laitokset käyttävät energiana fossiilisten polttoaineiden sijaan puun sivuvirtoja, uusiutuvan sähköenergian ja kaukolämmön tuotanto lisääntyy ja sellutehtaan höyrylämpöä voidaan synergisesti hyödyntää esimerkiksi mäntysahan puutavaran kuivauksessa.

 

Tilaisuudessa käytiin läpi myös pitkään pinnalla ollutta kysymystä, riittääkö puuta kaikille metsä- 29 teollisuuden lähivuosien mahdollisille investoinneille. Esimerkiksi Kemin ja Kemijärven hankkeet ovat verrattain lähekkäin.

– Puuta riittää, koska kasvu lisääntyy ja kasvua voidaan edelleen edistää. Se täytyy kuitenkin myöntää, että eiväthän ne lisämarginaalit kovin isoja ole. Ennen investointipäätöksiämme arvioimme puuhankintasuunnitelman uudestaan sen hetken markkinatilanteen mukaan, Hämälä sanoi.

 

Hämälä on tyytyväinen siihen, että uuden hallituksen linjaukset ovat vaaleja edeltävään keskusteluun verrattuna metsätaloutta kohtaan suopeampia.

– Emme mekään edusta sellaista ajatusta, että nykyiset toimintatavat pitäisi kaikilla sektoreilla naulata, vaan kaikessa pitää mennä eteenpäin, hän vakuutti.

Hämälän mukaan hallituksen tavoitteet kivihiilen käytön lopettamisesta ja turpeen käytön puolittamisesta 2020-luvun loppuun mennessä luovat kovia paineita puumarkkinarintamalle.

– Korvaavaa energiaa ei voida mitenkään tyydyttää energiarunkopuulla, vaan iso osa siitä täytyy tulla teollisuuden sivutuotteiden kautta. Ei ole hyvä kehitys, jos erilaisilla kannustimilla ainespuuta ohjataan polttoon, hän varoitteli.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .