Metsärikoksesta selviää lähes aina ilman rangaistusta

Suomessa metsärikokset etenevät erittäin harvoin valvovalta viranomaiselta tuomioistuimen käsittelyyn saakka. Viimeisin metsärikosjuttu käräjäoikeudessa on keväältä 2013 ja metsärikkomusjuttu syksyltä 2015.

Vuosina 2013–2017 käräjäoikeudet ratkaisivat yhteensä kolme metsärikosta ja saman verran metsärikkomuksia.

Viiden vuoden aikana langettava tuomio annettiin yhdestä metsärikoksesta ja yhdestä metsärikkomuksesta. Molemmissa seuraamus oli sakkoa.

Ei yhtään syytettä

Valtakunnansyyttäjänviraston tilaston mukaan tänä vuonna syyteharkinnassa on ratkaistu yksi metsärikosepäily. Siinä syyttäjä ei nostanut syytettä.

Metsärikkomuksia syyttäjä on ratkaissut tänä vuonna kahdeksan, jotka kaikki ovat päätyneet joko syyttämättä jättämiseen tai esitutkinnan lopettamiseen.

Kansallisen ympäristörikosseurantaryhmän katsauksen mukaan poliisin tietoon tuli vuosina 2013–2017 kaikkiaan 11 metsärikosepäilyä, joista syyttäjälle eteni viisi. Lisäksi syyttäjä ratkaisi kaksi edellisvuoden tapausta.

Seitsemästä tapauksesta neljä eli 57 prosenttia päätyi syyttämättäjättämispäätökseen ja kaksi syytteeseen. 18:sta metsärikkomusepäilystä kolme eteni syytteeseen.

Metsäkeskuksen selvityksessä oli viime vuonna kaikkiaan 48 epäiltyä metsärikosta tai -rikkomusta. Näistä puolet oli metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntejä. Poliisille ilmoitettiin yhteensä 18 tapausta.

Hakkuisiin ja puunkorjuuseen liittyvien tapausten määrä vaihteli vuosina 2010–2017 kymmenestä reiluun kolmeenkymmeneen. Poliisin tutkintaan lähetettiin vuosittain 1–9 tapausta.

Eniten puututtiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kohdistuneita laittomuuksiin, muun muassa puronvarsikohteiden hakkuisiin.

"Valvonta täysin satunnaista"

Maailman luonnonsäätiön WWF:n Suomen osaston mukaan syyttävä sormi osoittaa valvontaketjun alkupäähän, Metsäkeskukseen.

WWF Suomen metsäasiantuntijan Panu Kuntun mielestä Metsäkeskus laiminlyö valvontavelvollisuuttaan eikä suhtaudu asiaan riittävällä vakavuudella.

– Valvonta on täysin satunnaista. Tapauksia ei tutkita kunnolla, eivätkä ne etene poliisille.

Kunttu kertoo saavansa luontoharrastajilta toistuvasti havaintoja metsälain rikkomisista eri puolilta Suomea.

– Esimerkiksi puronvarsikohteita avohakataan paljon. Ne tulisi metsälain mukaan säilyttää.

Kuntun mukaan Metsäkeskuksen valvonta perustuu satunnaistarkastuksiin. Kunttu arvelee, että Metsäkeskuksen henkilökunnan viimeaikaiset vähennykset vaikuttavat myös valvonnan määrään ja tehoon.

– Käytännössä valvonta on pitkälti yksityishenkilöiden havaintojen varassa.

Kuntun mukaan paljon laittomuuksia jää kokonaan pimentoon. Ne eivät tule edes ympäristöjärjestöjen tai Metsäkeskuksen tietoon.

"Kaikki tapaukset tutkitaan"

Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen ei allekirjoita WWF:n väitteitä.

– Toki meillä on joskus erilaisia käsityksiä esimerkiksi lain tulkinnasta. Mutta tapaukset, jotka meille tulevat, otetaan vakavasti.

Metsäkeskukseen epäilyttävät tapaukset tulevat joko keskuksen oman valvonnan tai eri ulkopuolisten tahojen kautta.

– Kaikki ilmoitukset käsitellään samalla tavalla. Teemme maastotarkastukset ja kuulemme asianosaisia.

Jokaisesta kaupallisesta hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus. Lisäksi ilmoitus on tehtävä kaikista erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kohdistuvista toimenpiteistä.

Metsäkeskus lähettää metsänomistajalle tiedon, jos hakkuissa on jotain huomioitavaa. Tänä vuonna tiedonantoja on lähetetty yli 2 500. Maastotarkastuksiakin on tehty lähes tuhat.

– Teemme etukäteen paljon työtä, että jälkikäteen selviteltäviä asioita ei syntyisi. Sillä on iso merkitys.

Partanen ei ota kantaa Metsäkeskuksen valvontaresursseihin.

– Me teemme sen, mitä ministeriö määrää meitä tekemään. Totta kai valvontaa voisi olla enemmän.

Partasen mukaan valvonta on paranemassa pilottivaiheessa olevan satelliittijärjestelmän avulla. Järjestelmä perustuu niin sanottuun erotuskuvatulkintaan.

– Sillä saamme kattavuutta valvontaan. Ihmissilmä ei koskaan huomaa kaikkea.

Kaikesta huolimatta Metsäkeskuksella on Partasen mukaan hyvä keskusteluyhteys ympäristöjärjestöjen kanssa.

– Yhdessä pyrimme näitä asioita hoitamaan.

Rikos ja rikkomus

Metsärikoksesta voidaan tuomita, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo metsälain säännöstä esimerkiksi liian rajuilla tai varhaisilla hakkuilla.

Rikokseen syyllistyy myös, jos tahallaan vahingoittaa monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää luonnontilaista elinympäristöä.

Metsärikoksesta rangaistuksena on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Lievempi tekomuoto on metsärikkomus. Tavallisin metsärikkomus on metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöminen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .