Mielenterveyspotilaita syrjitään yhä terveydenhuollossa

Mielenterveysongelmista kärsivät törmäävät usein ennakkoluuloihin ja jopa syrjintään asioidessaan perusterveydenhuollossa. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kertoo, että monilla psykiatrisista sairauksista kärsivillä on huonoja kokemuksia.

– Oikeus terveydenhoitoon ei toteudu tasapuolisesti. Mielenterveyspotilaat kertovat, että heitä ei kuunnella lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Psyykkinen sairaus leimaa ihmisiä, Wahlbeck sanoo.

Leimautumisen pelosta muutetulla nimellä esiintyvä Kati kertoo törmänneensä syrjintään useasti. Kati sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja hän on myös neljättä vuotta selvänä pysynyt päihdeongelmainen.

– Kerran valitin vatsavaivoja ja häntäluun kipua terveyskeskuslääkärille. Hän kysyi ensimmäiseksi potilastietoni luettuaan, olinko keskustellut asiasta psykiatrini kanssa. Vasta myöhemmin toisella lääkärillä selvisi, että oireet johtuivat lääkityksestäni. Sain uuden reseptin ja asia ratkesi.

Katin mukaan mielenterveys- ja päihdediagnoosi nousevat esille lääkärin vastaanotolla useasti sellaisissakin tilanteissa, joihin ne eivät millään tavalla liity. Työssä käydessään Katilta kysyttiin psykiatrin tapaamisesta jopa tavallista sitkeämmän flunssan kohdalla. Asianmukaisen hoidon saamiseen meni kolme käyntiä ja kului yli viikko.

– Ihminen ei kuitenkaan ole yhtä kuin psykiatrinen sairautensa. Pitäisi katsoa kokonaiskuvaa, Kati toteaa.

Vanhat käsitykset juurtuneet syvälle

Psykiatrisiin sairauksiin liittyy yhä paljon ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä. Esimerkiksi käsitys mielenterveysongelmista kärsivien väkivaltaisuudesta istuu syvällä, vaikka sillä ei ole todellisuuspohjaa.

– Toinen vanha ajatus on, että psykiatriset sairaudet olisivat jotenkin heikkouden merkki tai itse aiheutettuja. Näin ei tietenkään ole. Onneksi tässä on menty sentään parempaan suuntaan, Wahlbeck sanoo.

Lääkkeeksi ennakkoluuloihin ja vääriin käsityksiin Wahlbeck ja itsekin valistustyötä tekevä Kati suosittelevat avointa suhtautumista ja koulutusta.

– Jopa ammattilaisilla tietopohja voi olla hyvin eritasoinen. Julkisuus ja psykiatristen sairauksien arkipäiväistyminen auttavat, Kati pohtii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.