Migri tekee tiedonhankintamatkat Bagdadiin ja Kabuliin

Aiemmin on arvosteltu sitä, ettei maatieto perustu kokemuksiin paikan päältä. Maahanmuuttovirasto on mukana EU-projektissa, joka yhtenäistää maatiedon raportointia.

Maahanmuuttovirasto on tekemässä vuoden lopulla tiedonhankintamatkan Bagdadiin Irakiin ja ensi vuoden alussa Kabuliin Afganistaniin. Tiedonhankintamatkat ovat osa kolmivuotista Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittamaa projektia, jolla pyritään kehittämään maaraportteja luomalla kontakteja paikallisiin toimijoihin ja hankkimalla entistä tarkempaa maatietoa. Migriä on arvosteltu aiemmin siitä, etteivät sen maatietoraportit perustu havaintoihin ja kokemuksiin paikan päältä.

Maahanmuuttovirasto on julkaissut maaraporttinsa isoimpien turvapaikanhakijamaiden osalta puolivuosittain. Afganistanin, Irakin ja Somalian osalta viimeisimmät raportit ovat toukokuulta.

– Raportit ovat katsauksia turvapaikanhakijoiden lähtömaiden olosuhteisiin. Ne eivät ole oikeudellisia arvioita, eikä niissä oteta kantaa siihen, voiko jostakin maasta tuleva henkilö saada kansainvälistä suojelua Suomesta kotipaikkansa perusteella, maatietopäällikkö Sirpa Ranta Migristä sanoo.

Rannan mukaan maatiedon riippumattomuutta lisää se, että tulkinnat ja oikeudelliset linjaukset tehdään toisessa yksikössä kuin tiedonhankinta. Samanlainen käytäntö on myös Ruotsissa, jossa maatiedon tuottaa Lifos-asiantuntijaorganisaatio.

Muutokset huomioidaan

Afganistanin turvallisuustilanne on kääntynyt selkeästi heikompaan suuntaan kesän aikana. Myös YK ilmoitti heinäkuun lopulla, että Afganistanissa on kuollut alkuvuoden aikana ennätysmäärä siviilejä väkivaltaisuuksissa. Saksa ja Ruotsi keskeyttivät kesällä joksikin aikaa pakkopalautukset Afganistaniin. Suomessa palautuslennolle haettiin alkuviikosta afganistanilaisia eri puolilta Suomea.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi elokuussa, ettei luota maahanmuuttoviraston tekemiin arvioihin palautusmaiden turvallisuudesta. Hän vaati viranomaisia päivittämään maa-arvionsa.

Maahanmuuttovirasto päivittää maatietoraporttinsa Afganistanin, Irakin ja Somalian osalta marraskuussa.

– Merkittävät muutokset turvallisuustilanteessa otetaan kuitenkin huomioon myös muina aikoina turvapaikkakäsittelyiden yhteydessä, ei pelkästään puolivuosittain, oikeus- ja maatietopalveluyksikön johtaja Hanna Helinko Migristä vastaa kritiikkiin.

– Jos ei luota meidän tekemäämme maa-arvioon, voisi esittää, mikä siinä on väärin, millä perusteella se on virheellinen.

Tietoa vaihdetaan

Maatieto kerätään esimerkiksi UNHCR:n ja muiden YK:n alaisten järjestöjen raporteista. Lähteinä käytetään myös muita kansainvälisiä järjestöjä, valtiollisia lähteitä, EU:n yhteistyöelimiä ja kansalaisjärjestöjä sekä muiden maiden tuottamaa maatietoa. Sirpa Rannan mukaan EU-maiden käyttämä maatieto on hyvin samansuuntaista sillä tietoa vaihdetaan aktiivisesti.

Migri on saanut kritiikkiä myös siitä, että sen maaraporteissa lähteinä on käytetty uutistoimistoja tai blogeja.

– Jos on sattunut jokin räjähdys tai isku, niin ei meillä aina voi olla havainnoitsijaa paikan päällä. Silloin tarkistetaan, kerrotaanko asiasta useammassa lähteessä. Ketä tahansa bloggaajaa ei käytetä, vaan kyseessä on ollut pitkään paikan päällä ollut yliopistotasoinen tutkija tai vastaava. Tiedot tarkistetaan useammasta lähteestä, Ranta sanoo.

Maatiedon perusteella tehtävään oikeudelliseen tulkintaan on olemassa EASOn (European Asylum Support Office) laatima ohjeistus. Miksi eri maiden palautuskäytännöt tuntuvat sitten vaihtelevan niin paljon?

– Eroja syntyy siitä, että hakijaprofiili voi vaihdella eri maissa. Pieniä eroja on myös siinä, katsotaanko joku alue sellaiseksi, johon ei voi ketään palauttaa vai voidaanko käyttää maan sisäistä pakoa, Helinko sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .