Miksi lapsia ei synny?

Tästä vuodesta tulee kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun lapsia syntyy entistä vähemmän.

Nuorten määrä uhkaa vähentyä huomattavasti, koska syntyvyys laskee, ilmenee Tilastokeskuksen tänään julkistamasta uudesta väestöennusteesta. Sen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita 760 000, mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla. Vielä 1970-luvulla maassa oli miljoona alle 15-vuotiasta.

Syntyvyys on laskenut vauhdilla viime vuosina. Tästä vuodesta on tulossa kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee.

Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin Suomen väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla se olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

Sytykkeitä vaalikeskusteluihin

Tuore väestöennuste maalaa tulevaisuuden kuvaa monelta kantilta. Jos lapsia on alueella entistä vähemmän, päiväkoti menee kiinni. Jos omaan taloon haluavia perheitä on vähemmän, omakotitalon myyminen voi vaikeutua entisestään. Jos työikäisten määrä laskee, eläkkeiden maksaminen vaikeutuu.

Väestöennuste tarjoaakin paljon sytykkeitä ensi kevään eduskuntavaalikeskusteluihin esimerkiksi syntyvyyteen ja maahanmuuttoon liittyen. Muuttoliike- ja kaupungistumiskeskusteluun ainekset jäävät kuitenkin vajaiksi, sillä alueellisen ennusteen Tilastokeskus julkaisee poikkeuksellisesti vasta ensi vuoden syksyllä.

Tilastokeskuksen mukaan alueellista ennustetta ei laadita tänä syksynä, koska muuttoliiketilastot viime vuodelta eivät olleet ennusteen laadinnan kannalta riittävän ajoissa käytettävissä.

Miten vaikuttaa kestävyysvajeeseen?

Väestöennusteet vaikuttavat myös julkisen talouden näkymiin. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee aluksi aiempia ennusteita hitaammin. Syynä tähän on syntyvyyden lasku ja tämän seurauksena nuorten huollettavien määrän pieneneminen. Pidemmällä aikavälillä väestöllinen huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita enemmän.

Alkuvuodesta valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle. Edellisten eduskuntavaalien alle valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä herätti säpäkkää julkista keskustelua.

Kiinnostavaa on, mitä vaikutusta väestöennusteella tulee olemaan kestävyysvajeeseen. Valtiovarainministeriö arvioi syyskuussa kestävyysvajeen olevan noin kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kestävyysvajetta pyritään kuromaan umpeen, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Kiinnostavaa oli, että valtiovarainministeriön syyskuussa julkaistussa talousennusteessa muistutettiin väestöennusteesta.

– Sen huomioiminen saattaa vaikuttaa merkittävästi seuraavan valtiovarainministeriön kestävyysvajearvion suuruuteen, ministeriön taloudellisessa katsauksessa todettiin syyskuussa.