Millainen on lemmikkisi hiilijalanjälki? Lihaa syövä kissa aiheuttaa enemmän päästöjä kuin sekaruokainen koira

Lemmikki on monelle kuin perheenjäsen, eikä eläimen hankinnassa ensimmäisenä mietitä sen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.

Tästä ei toisin ole juuri tutkittua tietoakaan. Muutama vuosi sitten tosin kohistiin Uudessa-Seelannissa tehdystä tutkimuksesta, joka väitti koiran hiilijalanjälkeä yhtä suureksi kuin kahden katumaasturin.

Suomessa on vain arvioita koiran ylläpidon hinnasta, joksi on saatu 1 000–2 000 euroa vuodessa. Siihen sisältyy ruokinta, vakuutukset ja terveydenhoito. Yksilöiden vaihteluväli on kuitenkin suuri. Etenkin sairaanhoitokulut nousevat äkkiä pilviin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa lienee noin 700 000 koiraa ja lähes saman verran kissoja. Periaatteessa lihaa syövä kissa aiheuttaa suuremmat päästöt kuin sekaruokaa syövä koira, mutta koiran annoskoot voivat olla moninkertaiset.

Normaali koira tai kissa aiheuttaa kuitenkin eniten kuluja välillisesti, eli omistaja aiheuttaa niitä itse. Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikön tutkijatohtori Henna Syrjälä on väitöskirjassaan todennut, että lemmikin omistaja tekee yllättävän monia kulutusvalintoja lemmikkieläimensä ehdoilla.

Lemmikkieläinliikkeessä on tarjolla jos jonkinlaista lelua, sänkyä, sampoota, vaatetta, valjasta ja trimmausvälinettä.

– Esimerkiksi harrastusyhteisössä monet lemmikille suunnatut palvelut, kuten koirahieronta, voivat rakentua suorastaan välttämättömiksi kulutuksen kohteiksi ja välineeksi omistajan kuluttajaidentiteetin rakennuksessa.

Suurimmat hiilijäljet syntyvät kuitenkin auton ja jopa asunnon valinnasta lemmikin ehdoilla. Isot eläimet tarvitsevat tilaa ja kuluttavat paikkoja.

Lisää päästöjä syntyy lemmikkien kanssa matkustuksesta. Koiran kanssa on mukava hurauttaa autolla koulutukseen tai lähimetsään lenkille. Kissan tai koiran näyttelykäynnit voivat vaatia maailmanlaajuisia reissuja.

 

Esimerkiksi Lahden Ahtialan koirapuistoon tullaan autoilla. Erkki Korhosen nuoresta saksanpaimenkoirasta Kasperista on määrä kehittyä näyttelykoira, sillä sen isä on maailmanluokan voittaja. Kasperin ruokavalio perustuu papanoihin, kuvailee Korhonen.

Anni Uotilan ja Lassi Päivän Nooa on rotusekoitus, joten koiranäyttelyistä ei kerry hiilikuormaa.

– Ruoka on peruspapanoita eikä sillä ole mitään hienouksia, vakuutti Uotila.

 

Myös hevosen, lähinnä ratsuhevosen, aiheuttamasta hiilijalanjäljestä on tehty arvioita.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saastamoinen summasi viime vuonna, että hevosen hiilikavionjälki on noin kymmenen prosenttia ihmisen aiheuttamasta.

Mukaan on laskettu rehut ja niiden viljely, lanta, kuivikkeet ja päästöt sekä epäsuorat vaikutukset, eli rakennukset ja liikkuminen. Vaikutusta vähentää lannan ravinteiden kierrätys ja hevostalouden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Oma osansa on silläkin, miten lopetetun hevosen ruho käytetään hyväksi. Ekologisinta olisi syödä se.

Ratsastajien määrä sekä muu jakamistalous vähentää ratsun hiilijälkeä.

Ravihevoset aiheuttavat lisäpäästöjä kilpailukuljetusten vuoksi. Toisaalta ratsastajat saapuvat talleille yleensä omilla autoillaan.

Ekologisin lemmikki on ehkä pieni kasvissyöjä. Ne eivät tarvitse edes lisälämpöä tai -valoa.

Lahden Faunatar-liikkeen kauppias Sari Rajala veikkaa, että ekologisuuskisan voittaja olisi hamsteri. Se on erakkoeläin eikä kaipaa hamsterikaveria. Lisäksi useimmat myytävät kanit, marsut ja hamsterit kasvatetaan kotimaassa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .